22.8.2015 Iin Röyttä

Lauantai oli upea päivä. Auringonpaiste oli saanut ihmiset liikkeelle ja veneitä oli enemmän kuin olen kertaakaan tälle kesälle Röytässä nähnyt. Saaren saunat lämpenivät ja kaikkialta kuului iloinen puheensorina. Viereiseltä laiturilta kuului haitarin soitto. Tunnelma oli kesäinen kuin heinäkuun helteillä konsanaan. Idaa ei pahemmin paatilla näkynyt, sillä hän uiskenteli ja leikki ystävänsä kanssa. Pojat touhusivat omiaan. Minä keskityin ystäviin ja ruokaan.

Minua kiehtoo Italialaisten pastaruokien yksinkertaisuus ja makumaailma. Olen jo pitkään suunnitellut yhden Napolilaisen keittiön klassikoista valmistamista ja nyt tuli siihen sopiva tilaisuus. Cacio e Pepe. Eli spagettia, Pecorino-juustoa ja pannulla paahdettua mustapippuria. Niin ja hieman spagetin keitinlientä. Reseptin poimin Casa Rocchi – Ruokaa Roomassa -blogista. Lounas-spagetin kylkeen askartelimme Antin kanssa bruschettat.

Brushetta

Patonki
3 tomaattia
3 valkosipulinkynttä
Basilikaa tuoreena
Suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä.

Leikkaa patonki keskeltä kahtia. Halkaise palat pituussuunnassa. Poista tomaattien sisukset ja kuutioi tomaatit. Hienonna valkosipulin kynnet ja viskaa tomaattikuutioiden joukkoon. Silppua tuoretta basilikaa. Lisää tomaattien joukkoon basilikaa ja hyvää oliiviöljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Nosta seos patongeille ja paista kuumassa uunissa kunnes patongit hieman rapsakoituvat.

Lauantain ruokaan panostettiin tosissaan. En tiedä mitään mukavampaa tapaa viettää iltaa ystävien kanssa kuin hyvän ruoan merkeissä kokaten ja nautiskellen. Espanjalainen keittiö on päällystömme suosikki. Ja sieltä varsinkin erilaiset tapakset ja pintxoset. Kunnon tapaspöytä on kuin makujen ilotulitus. Kyllästyminen mahdotonta. Kylläisyys taattu.

Ja koska ruokaa pilkottiin ja kokattiin isolla kädellä, tarvittiin tietysti myös ruoanlaittoruoka.  Kylmäsavulohesta, ranskankermasta, uudesta sipulista ja tillistä valmistui tahna, jota nautimme pehmeiden saaristolaisleipästen päällä.

Tapaslistallamme oli Serranokinkkua ja rucolaa, perunatortilla, aiolia, marinoituja oliiveja, valkosipuli-balsamico-timjami-sieniä, chorizoa punaviinillä, chilivoissa tiristettyjä jättikatkaravun pyrstöjä, manchego-juustoa, cantaloupe-melonia, paahdettua paprikaa ja lohicevicheä. Muistinkohan nyt mainita kaikki…

Serranokinkkua ja rucolaa

Puska rucolaa
Paketti serrano-kinkkua
Oliiviöljyä
Tuoremehua
Mustapippuria

Revi rucolat kulhoon ja kaaja päälle nelijä lusikallista oliiviöljyä ja kaks tuoremehua. Rouhase mustapippuria pintaan ja sekota. Asettele serranot lautaselle ja niitten päälle rucolat. Son siinä.

Olen ylistänyt täällä perunatortilloja ennenkin ja teen sen taas. Niin yksinkertaista ja hyvää! Ja mukaan voi käytännössä heittää mitä mieleen juolahtaa. Illalliselle hauduttelin simppelin version jossa oli perunoiden lisäksi vain yksi uusi sipuli varsineen ja vähän paprikamaustetta normaalin suolan ja mustapippurin lisäksi. Ja voin kertoa että kun haarukkaan nappasi palan tortillaa, chorizoa ja aiolia niin suu meinasi väkisin vääntyä hymyyn.

Tortilla

Perunoita
5-6 kananmunaa
Uusi sipuli varsineen
Paprikajauhetta, suolaa ja mustapippuria.

Keitä pannullinen pottukuutioita. Viskaa keitetyt kuutiot pannulle ja pyöräyttele mausteet joukkoon. Sekota kananmunat ja kaaja seos pottujen päälle. Hauvuta mieolla lämmöllä kannen alla. Ku alakaa olleen valamista niin kumua lautaselle. Koristele jos tykkäät.