La 8.7.2017 Örnsköldvik – Järnäsklubb (38 mpk) • reitti kartalla
Lapset olivat bonganneet kaupungilla ison vesiliukumäen edellisenä päivänä. Ida ja Aleksi lähtivät aamulla kokeilemaan sitä ja löysivät kokonaisen kylpylän. Aamupäivä vierähti siellä ja pääsimme liikkeelle vasta puolenpäivän jälkeen.
Kohta lähdön jälkeen huomasin, että vanha vaiva alkoi oireilla. Kierroslukumittarille ei tullut välillä sähköä. Vian olin paikallistanut yhteen liitokseen.
Laitoimme Mamarosan ja Dooriksen lautaksi tarkistimme liitoksen. Syypää ei ollut liitos vaan sen vieressä oleva sulake, jonka langan tinauksessa oli murtuma. Siksi virran tulo pätki. Vaihdoimme sulakkeen ja jatkoimme matkaa.
Lauantaiksi oli tuomittu vastatuulta, NE-E 5-6 m/s. Päätimme kuitenkin purjehtia ainakin osan matkasta. Kunhan pääsimme ulos mutkaiselta väylältä saarten suojasta, nostimme ison ja avasimme genoan.
Husumin kohdalla vastaan tuli tuttu vene. Se kulki aika kaukaa rannempana, mutta tunnistimme sen oululaiseksi S/Y Alca Tordaksi.
Luoviminen alkoi lopulta kyllästyttää. Viimeiset kahdeksan meripeninkulmaa moottoroimme. Maininki oli sen verran kookas, että varsinkin keulapiikissä matkustaneet saivat melkoisen myllytyksen.
Järnäsklubbin satama oli tosi täynnä. Meinasimme jo jäädä lahdelle ankkuriin. Koska satama kuitenkin on suojainen, päätimme ajaa sinne sisään. Se oli tosiaan niin täyteteen pakattu, ettei siellä esimerkiksi mahtunut kääntämään venettä moottorin avulla. Kiinnitimme pietarsaarelaisen S/Y Time Outin kylkeen, joka taas oli ruotsalaisen S/Y Dies Nataliksen kyljessä. Mahduimme juuri ja juuri varppaamaan Mamarosan niin, että saimme keulan kohti sataman aukkoa. Helpompi lähteä aamulla ja ihan turvallisuussyistäkin parempi.
Dies Natalis oli juuri aloittanut maailmanympäripurjehduksen Kalixista. Sillä purjehtinut pariskunta aikoi olla reissussa kolmesta neljään vuotta.
Merja laittoi Dooriksessa mainion illallisen koko laivueelle. Nälkä oli yltynyt melkoiseksi, sillä loppumatkasta ei voinut juuri välipalaa laittaa melkoisen vuoristoradan vuoksi.
