Pe 2.9.2017 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä (20 mpk) • reitti kartalla

Kovan tuulen vuoksi emme lähteneet vielä perjantaina viikonlopunviettoon. Lauantaina sumu oli todella sankka ja näkyvyys rannallakin heikko. Näytti tulevan jännä päivä. Samasta laiturista teki yhtä aikaa meidän kanssa lähtöä myös toinen perhe. He kyselivät tiesimmekö Suden väylän ruoppaustilanteeesta mitään. Heitä ymmärrettävästi huoletti, koska heidän veneen syväys on rajoilla väylän nykyisen syvyyden suhteen. Sovimme, että hinaamme heidät irti jos jäävät väylään kiinni. Irtauduimme noin kymmenen minuuttia heidän jälkeensä emmekä sumun vuoksi nähneet heitä edellämme. Emme kyllä nähneet juuri muutakaan. Olo oli kuin avomerellä vaikka moottoroimme rannan tuntumassa.

Sudenväylään saavuttaessa meitä odotettiin. Menimme edeltä katsomaan, pääseekö väylästä läpi ja missä kohti on vettä.  Pääsimme molemmat veneet matalan läpi.

Perillä paistoi upeasti aurinko! Syöksähdin heti parin veneen naisiston kanssa sieniretkelle. Kävelimme luontopolun. Heikko saalis, mutta muuten oikein mukava retki. Retken päälle saunoimme Oulun Merenkävijöiden majalla.

Saunan päälle asetuimme S/Y Viluttitanssijan Liisan kanssa Messiin illallispuuhiin. Ja kylläpä saimmekin hyvät pöperöt aikaiseksi. Liisan rakentama keittiön tervehdys oli mukava uusi ruokatuttavuus. Täytyykin pyytää resepti tänne jaettavaksi.

Lapset touhuilivat omiaan koko päivän.

Olikohan tämä kauden viimeinen lauantai Röytässä? Pahoin pelkään, että omalta kohdaltani näin on.

Su 27.8.2017 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu (20 mpk) • reitti kartalla

Röytässä oli viikonloppua viettämässä monta venekuntaa. Johonkin niillä taas oli sunnuntaiaamuna kiire. Laiturit olivat tyhjentyneet kovaa vauhtia meidän vielä nukkuessa. Eihän sunnuntaina saisi muutenkaan olla kiire.

Sunnuntai oli purjehtimisen kannalta harvinainen päivä. Saimme nimittäin purjehtia koko matkan ja vieläpä myötäisissä tuulissa.

Nostimme heti Röytän altaan ulkopuolella ison ja avasimme genoan. Kropsuun asti matka taittui mukavasti purjeet virsikirjalla. Genoalle laitoimme vielä puomin, niin oli leppoisa ajella.

Miehistö pelaili ja katseli elokuvia.

Sudenväylänkin menimme purjeilla, vaikka vauhti kävi suojaisessa paikassa tosi heikoksi.

Sudenväylän jälkeen vaihdoimme keulalle genaakkerin. Tuuli oli nimittäin himmannut vähän. Skuuttasimme genaakkerin puomilla myötätuulipurjeeksi. Oli tosi makea purjehtia ja vene kulki mukavasti.

Jos päivän purjehtimisesta hakemalla hakee jotakin negatiivista, niin chef Lotinan pentteri ei saanut lämmintä tiskivettä, kun moottori ei ollut käynnissä. Aina ei voi voittaa.