16.7.2015 Seskarö, kylän laituri – Gårdsviken (30 mpk)

Torstaina oli tärkeä päivä. Emil täytti kahdeksan vuotta. Hän oli jo etukäteen ilmoittanut, että haluaa aamiaiseksi vohveleita. Ja saamansa piti. Aamupalapöydässä herkuteltiin.

Yhteiset purjehduspäivät seurakavereiden Jarin ja Joukon kanssa päättyivät tältä erää. He lähtivät aamulla Suomea kohti.

Käväisin hakemassa kaupasta tuoretta leipää. Huomasin kaupan pihalla, että kaiteeseen oli ripustettu lasten tekemiä onnitteluja vuoden täyttäneelle kaupalle. Kauppahan on kuitenkin melko vanha. Onkohan kauppias tai ketju vaihtunut?

Kylän laiturille johtavan tien varressa oli taas pihaloppis. Ovat suosittuja täällä. Viime kesänä mekin kävimme ostoksilla yhdessä pihassa.

Otto innostui osallistumaan veneen irrottamiseen ja muihinkin merimiestöihin. Hienosti hän avasi ja veti sisään springin ja keräsi fendareita.

Tuuli oli S 3 m/s. Osan legistä oli niin vastainen, että ajoimme moottorilla. Joitakin osuuksia saimme purjehtia, kunhan emme liikaa kiinnittäneet huomiota siihen, ettei matkanopeus ollut kovin hyvä.

Illalla kiinnityimme Gårdsvikeniin, Töre Båtklubbin satamaan. Tänä kesänä meidän pikkugastit puhuvat jo meidän saaresta, sillä liityimme seuran jäseniksi talvella. Kristiina ja minä ihastuimme paikkaan jo 15 vuotta sitten. Myös lapsemme pitävät Gårdsvikenistä tosi paljon. Satamassa on hyppytorni uimareille ja kunnon sauna. Laiturielämä on vilkasta ja leppoisaa. Halusimme osaltamme tukea hienojen puitteiden ylläpitoa ja toisaalta myös viedä viestiä mainiosta kohteesta eteenpäin.

Kävimme koko perhe nauttimassa mutterisaunan (sexkantiga bastu) löylyistä. Otto ja Emil halusivat uida pelastusliiveillä sataman poikki saunalaiturille. Löylyt olivat mainiot. Sauna on ehdottomasti paras, jossa olen ruotsin puolella käynyt.

Gårdsviken on yksi Perämeren mukavimmista veneilykohteista.