Jostakin syystä oli vaikea päättää, mihin suuntaamme juhannusta viettämään. Valinnanvaraakaan Oulun ympäristössä ei runsaasti ole. Hailuodon Marjaniemen ja Iin Röytän välillä valintaa tehtiiin. Vielä venerantaan tullessa olimme lähdössä Iin Röyttään, mutta juttutuokio laiturilla tuttavien kanssa sai mielen muuttumaan.

Sää pääsi tänään hiukan yllättämään. Olin kyllä seurannut säätä melko ahkerasti ja sademäärien Oulun alueelle piti olla vähäistä. En kuitenkaan huomannut aamupäivällä katsoa sadetutkaan. Nimittäin saavuimme satamaan vähän kolmen jälkeen ja juuri silloin alkoi vesisade. Sadetutka kertoi, että vettä tulisi satamaan puolilleöin asti. Toisaalta oli ehkä hyvä, etten ollut seurannut sadetutkaa, sillä sen näkymän perusteella olisimme ehkä lykänneet lähdön seuraavalle päivälle. Lykkääminen olisi kuitenkin ollut virhe, sillä ei vettä loppujen lopuksi tullut haitaksi asti. Ja sadehan on pohjimmiltaan vain asenne- ja pukeutumiskysymys.

Hietasaaren Veneilykeskuksesta on matkaa Marjaniemeen väyliä pitkin noin 32 meripeninkulmaa. Oikaisimme matkalla sen verran paljon, että matkaa kertyi vain noin 28 meripeninkulmaa. Tähän aikaan vuodesta oikominen onnistuu hyvin, kun ei ole kalapyydyksiä esteenä. Aivan alkumatkasta ajelimme koneella, sillä tuulta ei ollut nimeksikään. Vähitellen kuitenkin nostelimme purjeet ja menimme pitkän matkaa sekä-että-tyylillä ja välillä koneen sammuttaenkin. Kotalahden peilinkien tienoilta loppumatka meni pelkillä purjeilla. Tuuli oli makeimmillaan, noin 5-7 sekuntimetriä ja kyljeltä.

Olipa mukava tulla Marjaniemeen. Toisaalta siksi, ettei tälle kesälle ole vielä tullut käytyä ja viime vuosina muutenkin tosi harvoin. Toisaalta tietenkin siksi, että köysiä oli laiturilla ottamassa vastaan niin monta tuttua naamaa.

Kristiina paistaa muikkuja, pitää mennä syömään.