Pe 7.7.2017 Ulvöhamn – Örnsköldvik (22 mpk) • reitti kartalla
Ida ja Aleksi nousivat aikaisin aamulla, jotta ehtivät aamu-uinnille. Uima-allas veneen vieressä oli kieltämättä lapsille luksusta.
Ruotsin laivaston vapaaehtoisten alus lähti liikkeelle vähän ennen meitä.
Ajoimme Ulvön saarten välistä ulos länsikautta. Tuuli oli niin heikko, että moottoroimme.
Pikkuhiljaa tuulta kehittyi sen verran, että avasin genoan. Tyyli oli siis ns. ruotsalaista konepurjehdusta.
Matka ensimmäiseen sunttiin oli niin lyhyt, että en viitsinyt ryhtyä ison nostoon. Arvioni oli, että suntin jälkeen olemme niin suojaisilla väylillä, että tuulta ei enää riitä purjehtimiseen. Arvioin kuitenkin väärin. Rinnallamme purjehti useampikin alus. Vähän harmitti.
Pukkasimme sisään Örnsköldvikin vierassatamaan. M/S Dooris oli mennyt jo edeltä ja Jari tuli ottamaan Mamarosan keulaköysiä vastaan. Laiturilla oli vastassa myös ystävämme Antti, joka oli purjehtinut korkealle rannikolle Turusta.
Laivueen nuoriso-osasto sai valita ruokapaikan. Valinta osui Burger Kingiin. Vedimme kaikki sellaiset purilaisöverit, että meinasi heikottaa.
Kaupunkiin tulemisen suurin syy oli bunkraus. Syönnin jälkeen teimme pari reissua ICA:aan ja Systemiin. Reput olivat aivan täynnä ja kädet venyivät muovikasseista.
Chef Lotinalla oli vapaa ilta. Iltapäivän tuhtien purilaisten vuoksi ei illallista voinut edes ajatella.
Vietimme iltaa ystäviemme Antin ja hänen gastiksi iltapäivällä saapuneen Tommin kanssa. Palasimme yli kolmenkymmenen vuoden taakse purjehdusleireille, joilla tapasimme ja saimme ensimmäiset kipinät seelaukseen.
Illan kyseenalainen ohjelmanumero oli nuorisoseurue, joka yritti saada vierestämme vanhaa mastosta riisuttua moottoripurjehtijan rauniota liikkeelle. Koko seurue oli hirvittävässä humalassa. Yksi seurueen jäsenistä oksensi suoraan perän säilytysboksiin. Kesken liikkeellelähdön kippari ilmoitti, että ei mene vaihde silmään. Täytyi kuulemma lisätä vaihteistoöljyä. Seurue ei ymmärtänyt minkäänlaista järkipuhetta, mutta teknisistä syistä he eivät onneksi saaneet venettä liikkeelle. Valitettavasti he kuitenkin saivat satamassa toisaalla olleen purjeveneen käyttöön. Onneksi matka oli lyhyt ja he ajoivat kivenheiton päässä olevaan toiseen satamaan. Lähistöllä kellunut rannikkovartioston alus ei sen vuoksi ehtinyt puuttua sekoiluun.