Kevään ensireissua varten oli valitettavasti aikaa vain lyhyt viikonloppu, lauantaista sunnuntaihin. Aamun pakkaamisen ja tuoreruokaostosten jälkeen suuntasimme veneelle ja saimme köydet irti klo 12:12. Määränpää oli aivan itsestäänselvä, suosikkimme Iin Röyttä.

Tuuli puhalteli NW 3-5 m/s, joten tiedossa oli vastatuulta. Koska kyse oli yhden yön reissusta ja perille taisi olla itse kullakin vähän kiire, emme jääneet luovimaan. Matkalla väistelimme talven jäljiltä ajelehtimaan jääneitä rankoja ja muuta roskaa, jota oli todella paljon.

Otto ja Emil pitivät matkalla solmusulkeisia ja ruoripylvääseen solmittiin muun muassa taidokas ”Kiemurakotka”. Pikkugasti Ida touhuili sisällä puolimatkaan, kunnes tuli pyytämään äidin antamaan peiton ja nukuttamaan.  Toimenpide onnistui ja kumpikin nukahtivat. Avasimme poikien kanssa Kropsun ohitettuamme genoan. Voimaa purjeesta tuli niin hyvin, että moottorin kierroksia sai puottaa roimasti.

Ennakoimme tulevaa säätä ja laitoimme Mamarosan Röytän pohjoislaiturin eteläpuolen kärkeen kylkikiinnitykseen keula itäkoilliseen päin. Ratkaisu osoittautui myöhemmin hyväksi. Vene oli sopivassa asennossa yöllä alkanutta rivakampaa koillistuulta varten. Satamassa oli niin vähän veneitä, että emme uskoneet kylkikiinnityksen estävän kenenkään kiinnittymistä.

Kiinnittymisen jälkeen kävimme paistamassa sataman nuotiopaikalla miehistölle makkarat pahimpaan nälkään.

Oton ja naapuriveneen kipparin Jarin kanssa lämmitimme purjehdusseuran saunan. Saimme hyvät löylyt Oton kauhoessa urakalla vettä kiukaalle.

Kristiinan laittaessa ruokaa innokas kalamies Otto lähti laiturille heittelemään uistinta.

Emilin ja Idan kanssa pujahdimme kyläilemään naapuriveneeseen. Gasteille oli tarjolla Smurffit ja Jarin kanssa testailimme rommivalikoimaa, kunnes Kristiina tuli hakemaan syömään.

Mamarosa laskettiin tänään vesille. Homma hoitui mallikkaasti, kun puikoissa oli ammattitaitoinen telakkamestari ja jeesaamassa muutama todella avulias veneilijä.

Purjeveneen, varsinkin Mamarosan kokoisen, laskeminen veteen masto pystyssä Veneilykeskuksen nosturilla on todella tarkkaa puuhaa. Hyvin se kuitenkin meni, kun oltiin tarkkoja ja rauhallisia. Kiipesin vielä nosturin nokkaan ja kävin kiinnittämässä maston huippuun VHF-antennin, tuulimittarin anturin ja Windexin.

Pyörähdimme Kristiinan kanssa Rommakonselällä lyhyellä koeajolla. Olisi todella tehnyt mieli ajella samantien vähän kauemmas, mutta kun ei nyt vaan käy. Huomenna pitää olla töissä.

Haimme autolastillisen purjeita, patjoja, peittoja ja muuta tavaraa talvisäilytyksestä. Kristiina siivosi veneen sisältä ja minä koitin pestä hiukan kantta. Uskomatonta, minkälaisen sotkun linnut ovat kannelle saaneet aikaiseksi niiden muutaman viikon aikana, jotka vene on ollut ilman peitettä. Kun sain kantta hiukan siistittyä, laitoin isopurjeen ja genoan paikalleen ja annoin tuultua niiden hiukan.

Kristiina sai sisätilat upeaan kuntoon, mutta joku viltti olisi kuulemma kiva ja muitakin sisustusjuttuja voisi kuulemma vielä vähän miettiä.

Taisi tänään mennä helleraja rikki Oulussa. Veneitä ei ole vielä paljon laskettu, mutta jokunen vene ajeli jo Rommakonselältä merelle. Varmasti upea sää veneillä. Rannalla ainakin riitti lämmintä.

Päivä Veneilykeskuksessa tuotti tulostakin. Sain viimein vahattua styyran kyljen. Peräpeili sai saman käsittelyn kuin kyljetkin. Myös sen putsasin ensin kliinerillä ja vahasin vasta sitten. Nyt on koko runko kiillotettu ja vahattu. Kansirakenteet putsaan ja vahaan vasta vesillelaskun jälkeen.

Mamarosa on nyt valmis laskettavaksi vesille. Huomiseksi on laskua varten varattu aika nosturille. Odottavan aika on pitkä.

Hioin tänään kölin kittauksen ja vedin päälle epoksimaalin. Maalausurakka on nyt näiltä osin valmis.

Isä on ollut apuna, kun en ole työkiireiltä kerennyt kaikkia kunnostustöitä tekemään. Tänään päivällä hän oli käynyt lakkaamassa peräpeilin nimikyltin.

Kävin taas tänään ahertamassa muutaman tunnin veneellä. Isäni oli apuna kölitöissä. Ensin karhensimme kölistä muutama päivä sitten epoksilla pohjatun maalilohkeaman.Sen jälkeen lohkeama kitattiin ja jätettiin kuivumaan.

Tarkistin läpivientejä lähestyvää vesillelaskua silmälläpitäen. Liitin letkut makeavesipumppuun ja lämminvesivaraajan. Ne on ollut aina tapana irrottaa talveksi, jotta pumppuun ja varaajaan ei jäisi vettä jäätymään.

Ensi viikonlopuksi luvatut yli 20°C lämpötilat olivat selvästi innostaneet veneilijät kunnostustöihin. Veneilykeskuksessa todella kävi vilske. Nosturilla on varmasti tungosta viikonloppuna.