S/Y Mamarosan purjehduskausi 2014 alkoi päällystön sairastelun vuoksi melko myöhään. Alus laskettiin vesille vasta juhannusviikon torstaina 19.6. Sitten kausi aloitettiinkin vauhdikkaasti. Ankaran roudauksen jälkeen perjantaina jäimme veneelle yöksi. Lauantaina aamulla rikasimme veneen loppuun ja puoliltapäivin lähdimme jo kohti Röyttää.

Telakalle Mamarosa nostettiin 5.10. Purjehduskausi kesti 108 vuorokautta. Lyhyehkö kausi oli kuitenkin aktiivinen. Vesillä ollessaan Mamarosa oli vain yhden viikonlopun kotisatamassa, nimittäin telakointia edeltävän. Muut viikonloput alus oli käytössä. Edellinen purjehduskausi kesti 146 vuorokautta.

Pituutta lukuun ottamatta purjehduskausi 2014 oli tilastojen valossa hyvin pitkälti edelliskauden kaltainen. Mamarosalla liikuttiin noin 800 meripeninkulmaa, aivan kuten edelliselläkin. Tavoitteenamme ei nytkään ollut pitkien päivämatkojen tekeminen vaan enemmänkin eläminen purjeveneessä. Lapsista koostuva miehistömme sanelee tietyt reunaehdot harrastuksellemme.

Tälläkään purjehduskaudella Mamarosalla ei tehty yhtään iltapurjehdusta. Jokaisella reissulla oltiin vähintään yksi yö. Yhteensä yöpymisiä kertyi 46 eli pari enemmän kuin viime kaudella.

Kesälomapurjehduksena oli Perämeren kierros myötäpäivään. Ensimmäistä kertaa teimme ylityksen oman perheen kesken. Reitti myötäili edelliskesänäkin vierailtuja kohteita. Muutama uusi paikka tuli käytyä. Reitti oli Hietasaari – Marjaniemi – Pite-Rönnskär – Svinöra – Junkö – Luleå Ettans – Likskär – Småskär – Gårdsviken – Törehamn – Gårdsviken – Hindersön Björkögärdsvikensön – Seskarö kylä – Kemi Uleninranta – Iin Röyttä – Hietasaari.

Kesälomapurjehdukselle osuivat upeat helteet, purjehdustuulta tosin ei oikein riittänyt. Loppumatkasta sateita ja ukkosia pidettiin muutama päivä Kemissä. Röytässä viivyttiin myös useampi päivä, Elojuhlatkin olivat juuri tuolloin. Kierroksemme kesti 24 päivää, neljä enemmän kuin edellisvuonna.

Suurin osa purjehduksistamme suuntautui Iin Röyttään. Teimme sinne yhteensä peräti 11 reissua, yhden vähemmän kuin edellisellä kaudella.

Loppukaudesta vietimme pitkän viikonlopun Röytässä. Tunnelma saaressa oli tuolloin jotenkin aivan erilainen kuin kesällä, entistäkin hienompi. Perheen kanssa yhdessä vietetty laatuaika katkaisi onnistuneesti syksyistä aherrusta.

Perheen ulkopuolista miehistöä oli Mamarosassa tällä kaudella hyvin vähän, tosin sitäkin laadukkaampaa. Kesäkuussa Oulusta Martinniemeen purjehti Hannu, heinäkuussa samalla reitillä mukana oli Hilkka-mummu. Elokuussa Mika ja Veera kävivät Röytässä minun ja Emilin seurana.

Loppukaudesta tein kaksi yksinpurjehdusreissua Röyttään. Ne olivat hyviä kokemuksia. Ja vaikka yksin purjehdinkin, niin satamassa oli seuraa saunomisen, ruuanlaiton, illanvieton ja jopa ilotulituksen merkeissä.