Likskär on lumonnut meidät täysin. Paikka on todella idyllinen! Upeat maisemat ja hiekkarantaa silmänkantamattomiin. Klubirakennuksesta myydään ruokaa, juomaa ja jäätelöä. Myös kelien puolesta tämä on juuri sitä, mistä pitkän ja pimeän talven aikana haaveillaan. Olemme viettäneet rannalla koko päivän ja huomenna ajattelimme tehdä saman homman. Ei siis ole kiire vielä mihinkään. Lapset ovat riemuissaan  ja heille jää hieno muistijälki näistä päivistä.

Painelimme heti aamiaisen jälkeen biitsille. Kaitsu näyti haalineen veneeseen kaikki mahdolliset rantalelut, joita kotoamme löytyy ja se määrä ei ole vähäinen.  Tajunnan rajamailla puhaltelimme jos jonkinmoista rengasta, palloa, kahden mentävää alligaattoria jne. Huomenna sama rumba uudestaan. Tosin alligaattoria emme tyhjentäneet vaan se kellii tyytyväisenä riippukeinussa keulakannella.

Lasten ilakoidessa rantavedessä pääsimme kipparin kanssa nauttimaan viilentävät nimipäiväcavat rannalla paahteessa. Muksuille on vaikea saada uppoamaan ruokaa näin kuumina päivinä, mutta onneksi pentterin jääkaapista löytyi pari pakettia jotain, joka uppoaa aina. HK:n sininen sopiviksi paloiksi vuoltuna toimii säällä kuin säällä. Ja nestettäkin lapsiin saa menemään kun jokaiselle valmistaa omaan juomapulloon suosikkimehua. Paattimme mehukattiarsenaali on melkoinen.

Ida sai tänään suihkureissulla tikun jalkapohjaansa. Tikunpoisto-operaatio kuului luultavasti naapurisaareen saakka. Eikä siitä sitten sen enempää. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Paikallinen rannikkovartiostokin  pyörähti tänään saaressa skoottereillansa.

Saaressa kelluu kolmisenkymmentä paattia joista kolme suomalaista. Oulun Hietasaari on hyvin edustettuna, sillä kaikki kolme suomipaattia ovat Hietasaaren veneilykeskuksesta.

Hellepäivän illalliseksi nautimme tänään simpukkapastaa.

Likskärin simpukkapasta

Pastaa
Fondikuutio
Oliiviöljyä
Hopeasipuli
1 tlk simpukoita
1 tlk katkarapuja
1 prk ranskankerma
Puolikkaan sitruunan mehu + hieman kuorta
suola, sokeri, mustapippuri, cayenne(?), sahrami
parmesaani

Laita pasta kiehumaan. Heitä sekkaan fondikuutio. Kuullota sipuli sievästi öljyssä. Kaaja sekkaan ranskankerma. Sitten sitruunamehu ja kuori. Perrään simpukat ja katkaravut. Mausta ripauksella suolaa, sokeria ja mustapippuria. Jos haluat lämpöstä takapotkua niin ripauta cayennea mukaan – meillä ei ollu. Ja kun sitä saharamia nyt kerta kaapista avattu pussi löyty niin ripautin sitäki mukkaan. Ei ollu turha ripautus se!

Pitkällä purjehduksella syödään paljon pastaa. Ainakin meillä. Tänään laitoin version kylmäsavulohesta. Ainekset lohta ja ranskankermaa lukuunottamatta säilyvät lämpimässä, eivätkä kylmääkään vaativat ainekset juuri kaappitilaa vie.

Kylymäsavulohipasta

Pastaa pakkauksen ohojeen mukkaan
voita
2-3 valakosipulin kynttä
pari uutta sipulia
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
kasvisfondikuutio
purkki ranskankermaa
Puolikkaan sitruunan kuori ja mehu
3-4 tl kapriksia
200g kylymäsavulohta
mustapippuria
ripaus sahramia (ei pakollinen)
parmesaania

Pistä pasta kiehumaan. Piliko sipulit ja kuullota voissa. Lissää valkkari. Anna kiehahtaa. Heitä sekkaan fondi. Hetken päästä on sitten sitruunaosaston vuoro. Sitten joukkoon ranskankerma. Lopuksi kaprikset, kylymäsavulohi ja tilli. Kuumenna vielä minuutti ja sillä aikaa kaaja valamiista pastasta pois vesi ja pistä pasta tarjoiluastiaan. Soosi päälle. Koristele. Jos pentterin kaapissa sattuu olemaan sahramia niin jätä osa ranskankermasta tarjoilua varten ja mausta se kevyesti sahramilla. Pistä pöytään pala parmesaania niin jokkainen voi sitä sitten ite raastaa niinku parhaaksi näkkee.

Svinöra on kyllä mukava paikka! Pienet ja vähän suuremmatkin seilorit on huomioitu hyvin ja vastaanotto on ollut lämmin. Leikkipuisto, jalkkiskenttä, kanootteja, oppareita, jäätelökioski, sauna, nuotiopaikkoja, toistakymmentä eväspöytää aurinkovarjoineen jne. Ja kaikki vapaasti käytettävissä vapaaehtoista (!) satamamaksua vastaan. Sähkömaksu vuorokaudelle on 50kr. Trafiikki mantereen ja saaren välillä on melkoinen – paatteja tulee ja menee. Saaressa on lähes ainoastaan moottoriveneitä ja veneet ovat kooltaan melko pieniä. Paikallinen väestö tekee tänne lähinnä pistokeikkoja eikä laiturissa oleilla päivätolkulla. Ja venekoko on tietysti myös sen mukainen. Laiturit ja ranta on rakennettu niin että ihmiset viettävät aikaansa muualla kuin paateissa joiden tehtävä on lähinnä väen kuljettaminen kivenheiton verran mantereelta saareen.

Pidemmällä lomapurjehduksella ruokalista kootaan niin että pääosaa näyttelevät kuivamuona ja säilykkeet.  Mamarosan jääkaappitila on rajallinen ja muksut tarvitsevat oman maitokiintiönsä päivittäin. Ei – heille ei maistu muu kuin normimaito. Kyllä – olemme yrittäneet.

Tänään valmistin ison kattilallisen kanttarellikeittoa. Alunperin hankin keittoon pussikeittoa, säilykesieniä ja fondikuutiota. Silmiini osui kuitenkin perjantaina ennen lähtöä kotimaisia kantarelleja. Sienet olivat tarjouksessa ja hinta oli edullisempi kuin säilykkeen! Säilyke säästettiin siis myöhempiä kokkailuja varten. Tarkoitus oli lorauttaa mukaan sherryä aateloimaan keitto. Unohdin sherryn kiireessä Alkoon. Ja ihan hyvin pärjättiin ilmankin. Jos kuitenkin keittoa vieraille tarjoaa niin kannattaa tilkka vaaleaa sherryä mukaan lorauttaa. Ja kermaa. Niin ja tuoreilla yrteillähän buustaa ruuan kuin ruuan. Huomasin kaipaavani tuoretta timjamia ruokaa laittaissani. Timjamin kaipuuni saattoi tosin osin johtua siitä että kyseessä on lempiyrttini jota ilman en tulisi toimeen.  Käteni eivät ehkä ole koskaan pullantuoksuiset, mutta timjamin ja sitruunan tuoksu käsissä hakkaa mielestäni taikinan tuoksun mennen tullen.

Kantarellikeitto

300g Kantarelleja
2-3 uutta sipulia varsineen
Luomuvoita
2pss valmista kantarellikeittoainesta (esim. Blå Band)
Kasvisfondia tai valmis fondikuutio
2dl maitoa/kermaa
Mustapippuria, timjamia.
Sherryä

Heitä pannulle voita. Perään sienet. Ja sitten pienitty sipuli. Kuumenna toisella levyllä keitto sen ohojeen mukkaan mitä pussikeittoa käytät. Heitä joukkoon fondi.  Ole varovainen suolan kanssa, jos keittoaines sinällään on jo kovin suolainen niin harkitte fondia kahesti. Paitsi jos käytät fondia joka ei juuri sisällä suolaa. Kaaja valamiiseen keittoon maito/ kerma ja loraus vaaleaa sherryä. Kuumenna. Kaaja joukkoon pannulta sieni-sipulipaistos. Sekota ja tarjoile tuoreen maalaispatongin kera.

Tämän viikonlopun olemme viettäneet maissa. Mamarosaa on valmisteltu tulevaa Ruotsin reissua varten. Varavesisäiliöt on tuplattu. Polttoaineen varasäiliöt on tuplattu. Kaasujärjestelmä on muutettu Primuksesta suomalaiseen ja tehty teline kevyelle komposiittipullolle. Moottorin ja vaihteiston öljyt on tarkistettu. Peräsinakseli ja potkuriakseli on voideltu. Sähkömies kävi asentamassa pentteriin pistorasian. Ja muutenkin on suoritettu huoltotöitä ja hankintoja tulevan viikon ylitystä varten. Sakkeleita, klemmareita, vara-osia, työkaluja, ensiapuvarusteita…

Maissa oloon on ollut toinenkin erittäin tärkeä syy. Olemme juhlineet tulevalla viikolla 6 vuotta täyttävän Emilin syntymäpäiviä. Vieraita on otettu vastaan koko sunnuntaipäivä ja maanantaina kotimme valtaa vielä hunnijoukko kun ryhmä kavereita saapuu meille juhlimaan. Luvassa on lauma sokerihumalaisia poikia.

Minä en erityisemmin pidä leipomisesta. Itseasiassa en juuri koskaan leivo mitään makeaa. Suolaisia piiraita sen sijaan leivon mielelläni. Yksi suosikeistani on tonnikalapiiras. Alunperin olen hakenut sille reseptin Hellapoliisilta, mutta vuosien varrella resepti on muokkautunut melko paljon. Tätä piirasta tulee usein leivottua juhliin ja aina se on saanut vierailta kehuja. Täytteeseen voi käyttää mitä tahtoo. Tällä määrällä syntyy pellillinen. Vähempää tuskin kannattaa tehdäkkään – on nimittäin katoavaa sorttia.

Tonnikalapiiras

Pohja:
250g luomuvoita
1 tl suolaa
7dl luomuvehnäjauhoja
1 dl vettä

Täyte:
3 prk tonnikalaa paloina vedessä valutettuna
puoli punttia tilliä
Rastapaprikaa 1-2 koosta riippuen – yleensä 2
4 luomumunaa
2 kevätsipulia varsineen
pari reilua kourallista luomujuustoraastetta.
2 1/2 dl Valio kolmen juuston kermaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
puolikaan sitruunan mehu / tai limen. Joskus molempien.

Nypi rasva, suola ja jauhot ryynimäiseksi, lisää nopeasti sekoittaen vesi, sekoita tasaiseksi.Painele taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Ripottele pinnalle valutettu tonnikala, silputtu tilli ja paprikat.
Sekoita keskenään munat, juustoraaste, kolmen juuston kerma ja tuorejuusto, mausta sitrusmehulla ja kaada täyteainesten päälle.

Kypsennä 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia.
Jos pinta tummuu liikaa, tiputa lämpötilaa 175 asteeseen.

Laituripurjehduksen parasta antia on sosiaalisuus. Veneestä toiseen kulkevat tutut, laituriparlamentit ja kanssaveneilijät jotka huolehtivat muidenkin lapsista kuin omistaan. Sain perjantai-iltana mieluisan puhelun ja kahden ystäväperheen kanssa sovittiin Röyttä-treffit.

Saavuimmekin laituriin peräkanaa ja paatit pistettin vierekkäin parkkiin kyläilyn ja kulkemisen helpottamiseksi. Siinä sitä sitten siirtyiltiin sujuvasti veneestä toiseen koko viikonloppu. Kuusi aikuista ja kuusi lasta. Trafiikki oli melkoinen. Ja kun molemmissa paateissa viihtyi kuin kotonaan niin todistettiinpa sellainenkin ihme että väsykärttyinen ja kiukkuinen pikku-gastimme Ida suostui päiväunille naapuriveneeseen. Lapset kalastivat, uivat, paistoivat makkaraa, katsoivat elokuvia, leikkivät rannalla, keinuivat riippukeinussa…Välillä tätä kaikkea tehtiin yhtäaikaa – olihan lapsia kuusi. Silti jokaiselle lapselle riitti aikuista seuraa ja sylittelijöitä, jos tarve niin vaati.

Heti perille päästyämme ryhdyimme yhdessä pohtimaan viikonlopun ruokakuvioita ja tulimme siihen tulokseen, että ruokatarpeet lyödään yhteen ja illalliset hoidetaan yhdessä, isolla porukalla. Lapsille spagettibolognese tuolla, aikuisille Caesar-salaatti siellä ja sushiyöpalat täällä. Ja sitä rataa.

Kippari kaipaili japanilaista ruokaa ja töistä lähtiessäni nappasin kassillisen sushia läheisestä ravintolasta. Uuden järjestelyn myötä pääsimme kuitenkin nauttimaan Caesar-salaattia naapuriin ja seurusteluyöpalaksi tarjoilimme sushia Mamarosassa. Yöpalakyläläisiä varten halkaisin isoimmat palat kahtia, niin saimme hieman jatkettua alunperin kahdelle tarkoitettua sushisatsia.

Lauantai lähti käyntiin tukevalla japanilaisella omeletilla eli Omuraisulla. Omuraisu on riisitäytteinen omeletti, joka sisältää usein myös lihaa. Täytevaihtoehdoissa taivas on rajana ja jokainen täyttää kuohkean lättynsä millä haluaa. Perinteiseen Omuraisun täytteeseen kuuluu kuitenkin aina riisi ja ketsuppi. Usein valmis tekele vielä koristellaankin ketsupilla. Itse en aamusta viitsinyt alkaa riisin keittoon ja ketsuppikin pääsi kiireessä unohtumaan.

Omuraisu (kahdelle)

4 munaa
2 valkosipulin kynttä
120g jauhelihaa
Sipulia
pinaattia
soijaa
seesaminsiemeniä
ketsuppia
mustapippuria – jos tykkää.

Piliko pilikottavat. Paista täyte. Sotke siemenet täytteeseen ja mausta. Muista ketsuppi! Paista omeletti. Kiepauta täyte päälle ja lässäytä kiinni. Voit myös kääntää helman sievästi alle.

Lauantain päivälliseksi nautimme Teriyaki-kanaa, seesaminsiemenillä höystettyä riisiä ja kaalisalaattia eli Haru kyabetsu no saladaa. Kaalisalaatti oli todella mielenkiintoinen uusi tuttavuus jonka resepti löytyi Suomalais-japanilaisen yhdistyksen kokkikurssin reseptistöstä. Suosittelen erityisesti kaikille niille joiden sisällä asuu pieni Nigella. Kaalin puristelu toimii oivallisena ruokaterapiana.

Haru Kyabetsu No Salada / 春キャベツのサラダ/ Kevätkaalisalaatti

keräkaali (pienikokoinen) 1 kpl
sipuli (pienikokoinen) 1 kpl
suolaa tarpeen mukaan

kastike:

oliiviöljyä n. 2 rkl
Ponzua* n. 3 rkl
sitruunanmehua vähän.

Leikkaa keräkaalista ydin pois ja pese lehdet. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Laita kaalisuikaleet kulhoon ja ripottele suolaa niiden päälle. Anna kaalin pehmetä hetki. Hiero kaalisuikaleita ja purista neste pois. Sekoita kastikeainekset ja lisää kaaliin. Tarvittaessa lisää hieman suolaa.

”Ponzu” on sitrushedelmän mehua sisältävä soijakastikepohjainen kastike. Sitä saa japanilaisesta ruokakaupasta mutta sen voi tehdä itsekin:

sitruunaa ½ kpl
soijakastiketta 2 rkl
dashijauhetta 1 tl
vettä 1 – 2 tl

Purista sitruunan mehu ja sekoita soijakastikkeeseen. Sulata dashijauhe veteen ja sekoita yllämainittuun seokseen.

Täyvellinen Teriyaki ja kahen paatin kanat

2 rkl puolimakiaa sakea
4 rkl japanilaista soijasoosia
4 rkl miriniä
2 rkl sokeria
Ripaus pippuria – jos tykkää.

Sekota kaikki ja kuumenna hämmentäen. Älä polta!

Kahteen killoon kannaa tein kolominkertasen annoksen soosia eikä sitä jääny pisaraakaan yli. Ehkä sopivampi annos olis ollu 1 soosi per 500g lihaa. Marinaadiksi toki riittää yksikin annos!

Töki fileksiä haarukalla. Laita ne kannellisseen astiaan ja kaaja soosi päälle. Pyörittele. Siirrä naapuripaattiin marinoitumaan.  Synkronoi kellot ja aseta kattausaika. Keitä riisi. Sekota valamiiseen riisiin seesaminsiemeniä. Nosta kattila naapuripaattiin. Kuumenna soosi. Siirrä ittes ja soosi naapuripaattiin. Kaaja soosi naapurissa kypsentyneiden filesten päälle. Nauti hyvässä seurassa, hyvällä ruokahalulla ja hyvän viinin kera.

Jälkiruoaksi naapurin kippari liekitti meille lättyjä. Calvadoksella. Nam.

Gochisōsama deshita!