Ruoanlaitto pentterissä ei sinänsä ole millään muotua vaikeaa, mutta kokkaaminen vähäisistä tuoremuonista asettaa venekokille omat haasteensa. Jääkaappitila on todella rajallinen ja suuren osan siitä täyttää, ainakin lapsiperheessä, miehistön maitopurkit. Jääkaappi pitää siis täyttää fiksusti. Mielellään niin että sinne maitojen lisäksi mahtuu muutama päällystön hiilihappojuoma ja viinipullo – kuplilla tai ilman.

Aineksia jotka mahtuvat todella pieneen tilaan, niillä on pitkät päiväykset ja niistä saa heposti valmistettua aterioita:
Kylmäsavulohi siivutettuna – sinne kaapin kylkeä vasten mahtuu aina vaikka kaappi olisi kuinka täynnä
Pekoni – sama
Chorizo siivutettuna –sama
Halloumi – pieni tila
Ranskankerma – 1-2 säilykettä sekaan ja pasta-ateria on valmis

Hedelmistä tulee kauden aikana käytettyä eniten banaaneja ja avokaadoja. Banaanit on erittäin käteviä välipaloja ja ne säilyvät pitkään. Ja jos pääsee kypsymään yli niin sitten pannun kautta kera fariinisokerin ja kermavaahtoa päälle. Nam. Valmis kermavaahto on muuten tosi kätevä jääkaapissa.

”Ready to eat”-avokaadot ovat mielestäni usein hävyttömän hintaisia ja halpisversiot taas ovat kivikovia. Kivikovia avokaadoja kannattaa kuitenkin ostaa reissuun hyllylle kypsymään ja käyttää sitä mukaa kun alkavat mukavasti pehmenemään. Niistä ja kylmäsavulohesta voi vaikka loihtia seuraavanlaisen pasta-aterian:

Kylmäsavulohi-avokaadopasta

Paketti kylmäsavulohta siivuina.
2 avokaadoa
Pala purjoa
1 prk ranskankermaa
pari kourallista juustoraastetta (esim. Luomugouda)
Oliiviöljyä
Sitruunamehua
Tilliä, suolat ja pippurit
Pastamakaroonia

Piliko lohi. Halakase avokaado, poista kivi ja viipaloi. Purista puolikkaan sitruunanmehu paloille etteivät ruskistu. Halakase ja viipaloi purjo ja heitä se pannulle kuullottumaan oliiviöljyyn miedolle lämmölle. Heitä sekkaan purkki (150g) ranskankermaa ja juustoraaste. Pidä lämpötila alhaisena ja parin minuutin päästä voit käännellä sekaan avokaadopalat ja lopuksi kylmäsavulohet. Mausta kastike ja nauti heti pastan kanssa. Kerrassaan mainiota!

Kaupasta kannattaa myös aina ostaa pitkän päiväyksen kananmunia ja hodarisämpylöitä. Hodarit on kätevä ja nopea keino pitää miehistö tyytyväisenä kun nälkäkiukku alkaa nostaa päätään. Yleensä jääkaapistamme löytyy nakkeja, mutta hädän hetkellä voi myös turvautua ruotsalaisiin purkkinakkeihin. Kaikkea ne keksii. Siivutettu cheddarjuusto ei myöskään vie paljoa tilaa ja sitä on helppo ja kätevä käyttää. Ja ketsuppia on tietysti kaapissa aina oltava. Heinzia. Luomuna. Munat on myös helppo ja toimiva veneruoka. Niitä voi keittää kulkuun mukaan, paistaa munakkaita, käyttää all-in-pannuihin jne. Edellisen illan silliaterialta jääneet potut ja voikastikkeen voi kätevästi sekoittaa ja tehdä niistä vaikka perunatortillan seuraavana päivänä. Kaikki vaan pannulle miedolle lämmölle, neljä munaa sekotettuna sekaan ja haudutus miedolla lämmöllä kannen alla valmiiksi. Tarjoillaan kalasäilykkeen kera.

Paahtoleipää tulee myös käytettyä paljon pitkien päiväysten ja monikäyttöisyyden vuoksi. Ja tortillalättyjä! Niistä voi kääräistä lapsille kätevästi jos jonkinmoista rullaruokaa. Tänä kesänä hankin veneeseen myös riisipaperilevyjä, mutta ne olivat mielestäni jotenkin kumisen makuisia. Niin että jos joku meihin satamassa törmää ja tahtoo riisipaperilevyjä niin voin lahjoittaa omani ilomielin pois. Olisikohan niitä suunnilleen 40 kpl.

Tiistainen siirtyminen Pite-Rönnskäristä Svinöraan taitettiin 6-8 m/s etelätuulessa. Saimme siis ajella myötätuulessa ja jo pelkällä genoalla saatiin sopiva matkavauhti. Aurinko paistoi ja lämmintä oli kuin etelässä konsanaan. Muuten purjehdimme väyliä pitkin, mutta yhdessä kohtaa hieman oikaisimme, sillä edellisenä iltana tapaamamme pariskunta neuvoi meille aukon josta sujahtamalla matka lyheni neljällä maililla. Päivämatka oli sopivan lyhyt, vain noin 22 meripeninkulmaa.

Rantautuminen Svinöraan ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Ruotsalainen pariskunta oli levittäytynyt laiturille viltteineen aurinkoa palvomaan. Laituri on kapea ja pariskunta makasi juuri siinä kohdassa, jossa oli ainoa mahdollinen paikka minun hypätä laiturille. Pariskunnan miespuolinen henkilö kampesi itsensä ylös meidät huomatessaan ja ojentautui ottamaan köyden vastaan. Olin otettu ystävällisyydestä, mutta mies jäikin seisomaan paikalleen köysi kädessä eikä ymmärtänyt yhtään kun yritin huutaa ja viisata hänelle että pollariin se köysi. Ei auttanut kun minun hypätä kiireesti laituriin ja ystävävällisesti riuhtaista köysi miehen kädestä. Mies näytti hölmistyneeltä eikä edelleenkään ymmärtänyt mistä oli kyse. Saatuamme paatin kyljen kiinni selitin hänelle kohteliaasti että säästin hänet juuri ylimääräiseltä uintireissulta ja että painossa hän jää auttamatta toiseksi yli kuustonniselle veneelle. Ehkä hän ymmärsi. Tai sitten ei.

Lapset rakastavat Svinöraa, sillä täällä on huomioitu lapset ja nuoret todella hyvin. On pihapelejä ja leluja, jalkapallokenttä, kiipeilytelineitä, keinuja, kanootteja, oppareita, sup-lautoja, haaveja… Lasten kirmatessa rannalla saimme nauttia illallisen ihan kahdestaan. Lapsilta oli jäänyt pottuja omalta aterialtaan ja niinpä minä päätin hyödyntää ne ja tekaisin perunatortillan.

Svinöran tortilla

Keitettyjä pottuja
4 munaa
jotain tulista, itse käytin unkarilaista paprikatahnaa.
Vihreä paprika
1-2 uutta sipulia varsineen
Chorizoa
Raastettua goudaa
Pippuria
Aioli

Leikkaa potut ohuiksi. Kuutioi ja kuullota paprika. Vatkaa munat sekasin ja mausta paprikatahnalla tai jollain muulla. Leikkaa sipuli ja makkarat ja sotke kaikki aineet keskenään. Kaaja koko kommeus paistinpannulle ja hauduta 30min miedolla lämmöllä kannen alla. Tai lyö toinen paistinpannu päälle niin kuin minä tein ku ei kantta ollu. Ota tarpeeksi kookas lautanen ja keikauta tortilla siihen. Nauti hyvässä seurassa hyvän viinin kera. Aioli ois kans ollu tosi jees, mutta semmosta ei ollu niin syötiin iliman. Valmiiksi siivutettu chorizo-makkara on muuten tosi kätevä veneessä. Päiväykset on pitkät ja jääkaapissa se vie aivan minimalistisen vähän tilaa. Suosittelen!

Lasten rauhoituttua nukkumaan huomasimme puutteen paatin varustuksessa. Meiltä puuttuu konjakkilasit. Tilanne korjattaneen Luulajassa.

Kulkuun tehdään helposti haarukoitavaa ruokaa jonka voi syödä vaikka vasemmalla kädellä. Syksyllä kuuma keitto termarissa on varmasti kohdillaan, mutta kesäkuumalla kaipaa ruokaa joka maistuu hyvältä kylmänä. Aiemmin mainittujen pannujen ohella myös erilaiset pastasalaatit ovat hirmu kätevä ratkaisu näihin tilanteisiin. Variaatioissa vain taivas ja pentterin muonavarasto on rajana. Itse asiassa olisin halunnut tällä kertaa tehdä version jossa salaattiin käytetään päärynäsosetta, päärynöitä ja Aurajuustoa, mutta kun mitään edellämainituista ei kaapista löytynyt niin tällä kertaa syntyi tällainen, yhenlainen versio, jonka söimme keskellä Perämerta kun maata ei näkynyt missään.

Pastamakaroonia
Kanaa
cashewpähkinöitä
punanan paprika
1-2 uutta sipulia varsineen
Kesäkurpitsa mallia pienehkö
1prk ranskankermaa
1prk mangopilttiä
½ limen mehu
cayenne, suolat ja pippurit

Keitä pasta ja jäähytä se. Paaha pähkinät pannulla ja siirrä syrjään. Sitten pannun kautta kanat ja kasviosasto –mausta makusi mukaan. Hieman lämpöä, suolaa ja pippuria. Sekota keskenään ranskankerma, piltti ja puolikkaan limen mehu. Sekota kaikki keskenään. Ripottele pähkinät komeuden päälle ja koristele sillä toisella limen puolikkaalla.

Lauantaina hätyyteltiin hellerajaa heti aamusta. Miehistö tiedusteli herättyään milloin mentäisiin uimaan. Kysymys toistui noin minuutin välein. Pisimmillään. Ja tokihan me vietimme tälle kesää ensimmäin kunnon hiekkarantapäivän polskien ja auringosta nauttien. Oman talviturkkinikin heitin menemään. Johan tuo oli aikakin.

Perjantaina käytetyn polttoaineen vuoksi meillä oli hieman vajausta suunnitellussa polttoaineen määrässä. Luodossa mökkeilevä ja paljon aikaansa viettävä ystävämme riensi hätiin ja käytti Kaitsua autolla kaupassa ja huoltoasemalla. Hailuodon kaupassa on todella runsas valikoima – kaupalle tosin on matkaa Marjaniemen satamasta pirssireissun verran. Kiitos avusta Timo!

Satamassa on normaalien suihku- ja saunapalveluiden lisäksi kalahalli, savustamo ja ravintola. Tapanamme on käyttää aina palveluita mikäli sellaisia löytyy. Kalahalli oli valitettavasti jo mennyt kiinni kun sinne yritin, mutta savustamon piskuinen myymälä oli auki. Metrin mittaisessa tiskissa oli lohta graavattuna ja kylmäsavuversiona. Savukalaa löytyi lohena ja ahvenina. Myynnissä oli myös edellisenä yönä leivottua leipää ja runsas valikoima savustamon kalasäilykkeitä. Nappasin mukaan ahvenia, valkosipulirieskaa ja myyjän minulle suositteleman sävusärki-säilykkeen. Kyseistä säilykettä menee kuulemma valtavat määrät viereisessä Luoto-ravintolassa. Katsotaan missä vaiheessa reissua testaamme tuotteen.

Ihastuin niin aiemmin maistamaamme kuohariuutuuteen että tilasin saman tuoteperheen roseviiniä mukaan matkalle. Savuahvenista laitoin ruokaisan salaatin ja viini istui sen kylkeen oikeen mainiosti.

Savuahvensalaatti

Savuahvenia
Uusia pottuja
Uutta sipulia varsineen
Salaattia
Kurkkua
Retiisiä
Oliiviöljyä
Valkoviinietikkaa
Suolat ja pippurit

Keitä potut ja jäähytä ne. Lorota sekaan öljyä, hieman valkoviinietikkaa ja pari uutta sipulia varsineen. Suolat ja pippurit myllystä sekaan. Sekota ja anna marinoitua. Revi tarjoiluastian pohojalle salaattia. Sitten kurkkua ja retiisiä paloteltuna. Kumoa päälle marinoituneet potut ja kasan päällimmäiseksi savuahventen liha. Nauti.

Kauimmat vieraat satama-altaassa olivat kolme ruotsalaispaattia, jotka olivat yhteistuumin lähteneet Tukholmasta Perämerelle seikkailemaan. Laituriparlamentti pyöri sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. Tuttuihinkin törmäsimme ja ilta sujui oikein leppoisasti seurustellen. Miehistömme nousi illalla pienimuotoiseen kapinaan ja päätti valloittaa keulapiikin itselleen. Päällystön oli siirryttävä peräpunkkaan. Ehkä tämä on pitemmän päälle hyvä ratkaisu.

Perjantaina nappasin Stockkalta patongin, katkarapusalaatin ja pari juustoa kainaloon. Kotijääkaapista otin vielä mukaan avatun chorizo-paketin ja tryffelisalamia. Niillä mentiin pe-ilta ja hyvin mentiinkin.

Lauantaiksi olin varannut kilon lampaan ulkofilettä, sillä alunperin oli tarkoitus syödä ystäväpariskunnan kanssa yhdessä,  mutta heidän reissunsa peruuntuikin viime metreillä. Keskenään meidän ei kuitenkaan tarvinut syöntiurakkaa suorittaa, sillä veneilijät ovat yhteisöllistä sakkia ja auttavat aina hädässä olevia. Niinpä S/Y Hanhen miehistö riensi avuksemme illallispöytään. Kaveriksi tein lampaalle saman lämpimän lisäkkeen jota jo viime kesänä täällä mainostin.

Ruoka ei kuitenkaan ollut Strömsöötä nähnytkään. Pannussani ei riittänyt kapasiteetti ja osa perunasiivuista jäi rouskuviksi. Ei hyvä. Ja se liha. Millonhan sitä oppii mistä kannattaa ostaa ja mitä. Vaikka puolitin paketissa mainitun paistoajan meni liha kypsäksi ja mureasta se ei ollut kuullutkaan. Huoh. Seura oli kuitenkin mitä mainiointa ja iloinen nauru siivitti illallistamme. Jälkiruoaksi riensimme riemuliiteriin laulamaan karaokea – kylläpäs oli lystiä!

Sunnuntaina nautimme all in-pannun. Viikonloppureissuilla tulee sunnuntaisin heitettyä pannuun sitä mitä viikonlopulta on jäänyt. Kutsun näitä tuotoksia purjehtijan all-in-pannuiksi. Tällä kertaa heitin pannulle valkosipulia, keltasen paprikan, pari uutta sipulia varsineen, kolme kananmunaa ja loput tryffelisalamista. Ja tuoretta timjamia. Tietysti. Puska lempiyrttiäni löytyy paatista yleensä aina. Niin ja Unkarin tuliaisena saatua tulista paprikatahnaa ruutasin myös hieman sekaan. Oli namia. Näiden pannujen hyvä puoli on myös se, ettei niitä tarvitse syödä kuumana. Tekee lähtiessä valmiiksi ja haarukoi huiviin kun huikoo. Tai muuten vaan. Syöminen on mukavaa.

Sunnuntaina suunnittelin jo hieman mitä jääkaappitavaraa tulevalle, pitemmälle reisullemme otetaan mukaan. Tarkkaa puuhaa. Pakettikootkin on otettava huomioon sillä miehistömme tarvitsee maitoa. Sitä on oltava litra per päivä ja kuuden päivän varautumisella se tarkoittaa kuutta litraa. Viime kesänä meillä oli lähtiessä yhdeksän litraa maitoa ja päällystö sai ensimmäisinä päivinä vain haaveilla kylmästä kuplajuomasta. Ehkä tänä vuonna myös pullo kuplivaa mahtuu kaappiin. Katsotaan.