Maanantai 16.7.2018 Ettans, Luleå – Likskär, Luleå (7 mpk) • reitti kartalla
Mahtava juhlapäivä alkoi syntymäpäivälaululla Emilille. Sitten nostimme juhlaliput, haimme Emilin toivoman mutakakun Willykseltä ja samalla lisää syntymäpäiväkoristeita veneeseen.
Laituriparlamentissa oli tuttuja. Illalla meidän jälkeen oli saapunut oululainen M/S Miia.
Satamaan tuli aamupäivän aikana lisää suomalaisia.
Torniolainen S/Y Ultima Thule pyöri ympäri satamaa. Miian kipparin Heikin kanssa etsimme heille leveän paikan ja otimme vastaan. Olen nähnyt aluksen ainakin kerran Kemissä. Heidän viitisen vuotta sitten päättyneestä reissusta voi lukea blogista Unelmista totta…
Lapset halusivat uimaan ja Luleån sataman liepeiltä ei löydy uimapaikkaa. Betonilaiturille ei ole laitettu laituritikkaita, joten Ultima Thulen kippari solmi lapsille köysitikkaan.
Edellisen yön aikana Ettansin satamassa oli uponnut vene. Laituriparlamentin mukaan se oli tuotu huoltoon viereiseen veneliikkeeseen. Venettä kävivät taivastelemassa ainakin palokunta, meripelastajat ja rannikkovartiosto. Iltapäivällä vene vuoti polttoaineet satama-altaaseen. Palokunta laittoi veneen ympärille öljyntorjuntapuomin.
Emil sai syntymäpäivän kunniaksi valita ruokapaikan. Valinta oli hampurilaisravintola Max. Söimme niin tuhdit ateriat, että vaivoin jaksoimme hoitaa muut asiat. Kävimme ostamassa hiukan lomavaatteita sekä ruokaa ja juomaa. Pyykkiäkin piti pestä.
Illalla moottoroimme läheiseen Likskäriin. M/S Miia oli mennyt sinne jo ennen meitä.
Ajoimme Heikin kanssa kumiveneellä Klubbvikenille ja marssimme baaritiskille. Tarjoilija ilmoitti, että ravintola on suljettu yhdeksältä. Katsoin kelloa. Se oli tasan yhdeksän – ei kun tarkemmin katsottuna 30 sekuntia yli. Kohteliaasti maanittelimme tarjoilijaa. Viimein hän heltyi myymään meille oluet, mutta muistutti tiukasti, että vain yhdet.