Perjantaina nautimme sitloorassa juustoja ja viiniä. Seura oli hyvää ja harvinaista. Jutustelua olisi voinut jatkaa vaikka aamuun saakka, mutta eihän se semmoinen onnistu kuin korkeintaan aikuisten reissuilla.

Nautimme lauantaina hieman normaalia raskaamman aamiaisen. Pieniä bratwursteja kokojyväsinapilla, valkoisia papuja tomaattikastikkeella, täysjyväpaahtista paprikalla ja munalla. Osu ja upposi.

Kävimme saunomassa seuran saunalla ja muksut saivat jälleen kiuasmakkaraa syödäkseen. Saunalta tullessamme pysähdyimme lampaiden luo. Itseasiassa Otto oli käynyt myös aiemmin päivällä niitä syöttämässä.

Iltapäivästä alkoi tuuli voimistua. Lisäksi sadetutkat kertoivat vettä satavaksi koko illan. Viritimme kuomun sitlooran ylle ja seurasimme sen suojista MM-kisojen keihäsfinaalia.

Olin ajatellut laittaa päivälliseksi thaimaalaista rapukastiketta ja riisiä, mutta keli muutti ruokasuunnitelmat täysin. Iltapäivästä vettä satoi kuin aisaa ja tuulimittarin viisari näytti 15-17 m/s. Tilanne vaati kuumaa ja lämmittävää keittoa. Kuivamuonakaapista kaivoin sveitsiläistä juustokeittoa ja jääkaapista pussin kylmäsavuporolastuja. Eiliseltä oli jäänyt vielä maalaispatonkia. Siinäpä ne pääinekset sitten olivatkin kasassa. Eli kaappeja tyhjentävällä reseptillä mentiin, jossa ns. oikea kokkaus jätettiin väliin.

Kylymäsavuporojuustokeitto

Pussijuustokeittoa
Kylmäsavuporoa

Keitä soppa ohojeen mukkaan. Kun on valamista niin heitä kylymäsavuporohärpäkkeet sekkaan. Mausta oman maun mukkaan. Ite kaajoin joukkoon pullon pohojat Jallusta, silippusin persiljaa ja ruohosipulia ja rouhasin vähän mustapippuria. Sen verran laihalta näytti soppa että vielä Aurajuustoköntillä sitä saostin. Maalaispatonkia kylykeen ja se oli siinä.

Illan pimennyttyä saareen saapui rivakassa tuulessa purjehdusseuramme entinen kommodori. Kävimme auttamassa töijauksessa ja perinteen mukaisesti meidät kutsuttiin alukseen landareille.

Vielä illan päätteeksi istahdimme Jarin kanssa Mamarosan sitlooraan kuuntelemaan kotimaisen kevyen musiikin sanoitusten helmiä ja aivopieruja.  Käsittämättömän hienoja sanoituksia löytyy esimerkiksi Juicelta ja Göstalta. Sen sijaan vallan toisenlaisia ovat pari päivää sitten julkaistun kappaleen ajatus siitä että naiset ja junat ovat luotuja kulkemaan ja muutaman vuoden takainen riimittely enkeleistä ja rinkeleistä.

Lapset söivät illallisen todella myöhään ja kello lähenteli jo puoltayötä kun rauhoituimme sitlooraan aikuisten illalliselle. Valmistin aiemminkin testattuja pitapizzoja. Tällä kertaa ne sisälsivät punaista ja vihreää pestoa, marinoitua punasipulia, tonnikalaa, pikkutomaatteja ja mozzarellaa. Päälle tsatsiki ja hyvin upposi!

Tsatsikia syödään meillä paljon. Perusresepti on aina sama, mutta fiiliksen mukaan sitä myös tuunaillaan. Joskus käytän limeä, joskus sitruunaa. Joskus enämpi ja joskus vähempi minttua. Saatanpa joskus heittäytyä niinkin hurjaksi että joukkoon eksyy tuoretta chiliä.

Tsatsiki

500g turkkilaista ruokajogurttia
Kurkku kuorittuna
2-3 valkosipulin kynttä
Vahvaa minttua, muutaman oksan lehdet riivittynä ja silputtuna.
Suolaa, sokeria, mustapippuria ja sitrusmehua.

Siirrä jogurtti litran astiaan. Kuori, raasta ja valuta kurkku. Sekota jogurttiin kurkkuraaste, hienonnetut valkosipulinkynnet ja mausteet. Sirrä takasin alkuperäseen astiaan jääkaappiin tekeytymään. Pyyhi leivällä sekotusastia puhtaaksi. Muista nuolla myös lusikka.

Kemi on minulle monella tapaa rakas kaupunki eikä vähiten siksi että sukujuureni ovat täällä. Kemin satama on rakennettu todella viehättäväksi ja vuonna 2005 se valittiin vuoden vierasvenesatamaksi.

Myöhäisen aamupalan jälkeen lähdimme rantabulevardia pitkin kaupungille viihtymään ja shoppailemaan. Kuljimme Meripuiston kautta ja kesäteatterilla lapset intoutuivat kiipeämään lavalle. Saimme nauruhermoja kutkuttavan esityksen.

Otto kulki tuttuun tapaansa scootilla. Tarkoituksenamme oli hankkia jäätelöt ja tuoretta leipää. Lisäksi allekirjoittaneen kalahammasta kutitti pahasti. Kaikki tarpeet tuli tyydytettyä. Kävimme Hesellä jäätelöllä, löysimme ison paistopisteen sisältävän myymälän, josta mukaamme tarttui niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja. Ja minä sain kylmäsavulohta. Nam.

Minulla, kuten varmaan monella naisella, on ilmiömäinen kyky haistaa Outlet-myymälät ja sattumalta törmäsimme tänään myös sellaiseen. Mukana Ouluun kulkeutuu toppakamppeita, kumisaappaat ja jotain muuta pientä sälää. Tänään oli hieman kiirus joten saatan joutua vierailemaan liikkeessä huomenna uudelleen ajan kanssa.

Illalla saimme Mamarosaan mieluisia vieraita kun kummitätini saapui miehensä kanssa meitä Keminmaasta tervehtimään.  Herkuttelimme porukalla vohveleilla. Setämies käytti Kaitsua huoltoasemalla, sillä Seilarin rannasta on lakkautettu polttoainemyynti. Autollemmekin on löytynyt kuljettaja Haaparannasta Ouluun.  Kiitos Merja jo etukäteen!

Ennen iltapalaa kävimme vielä Meripuiston leikkialueella ja pikkugastit pääsivät purkamaan ylimääräistä energiaa. Itse pyörähdin pienellä iltakävelyllä ottamassa muutaman kuvan Kemin vanhasta tyttölyseosta ja kirkosta. Kirkon pihamaalla oli tuoreet, kauniit istutukset sankarivainajille.

Illalliseksi nautimme tapaksia. Jälleen. Pestoperunoita, grillijuustoa, chorizoa, aiolia, kynsilaukkaa, oliiveja, tsatsikia, limemarinoituja katkarapuja, leipää… Kyllä ruokakaupat on ihania paikkoja!

Huomenna saamme satamaan seuraa. Ystävien venekunta oli vielä eilen Luulajassa, mutta tänään saimme heiltä soiton että olivat edenneet jo Båtskärnäsiin asti. Sovimme siis treffit huomiselle ja matka kohti kotia taitetaan kimpassa.

Sortinlahdessa käynnin aikana oli Seskarön laiturille viritetty oikea nuotiopiiri. Useampi ruotsalainen venekunta oli saapunut paikalle ja laiturille oli väsätty ihka oikea nuotio grillien seuraksi. Vastaanotto oli ystävällinen ja meidät toivotettiin moneen kertaan tervetulleeksi mukaan grillibileisiin.

Keskenään kanssaveneilijät keskustelivat ruotsiksi, mutta meidän saavuttua paikalle vaihtui kieli kohteliaasti meänkieleen. Itselleni meänkieli on hyvinkin tuttua, ja kylläpä oli mukava sitä pitkästä aikaa praatata. Ruotsissa Torniojokijokilaakson meänkieli on tunnustettu vähemmistökieli ja sitä saa käyttää viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa asioimiseen. Meänkielisillä on  myös oikeus saada opetusta ja hoitoa omalla kielellään. Wikipedian mukaan meänkieltä käyttää tai ymmärtää 25 000 – 35 000 Norrbottenin läänin asukasta.

Illalla harmittelimme ääneen huonoja kulkuyhteyksiä maitse Båtskärnäsiin  – automme jäi sinne ja sen noutaminen olisi huomattavasti helpompaa paikasta johon pääsisi edes joten kuten julkisilla.  Ystävälliset veneilijät tarjoutuivat avuksi ja ”biilimme on nyt tsöörattu”  Haaparantalaisen veneilijän pihaan. Jälleen yksi upea esimerkki veneilijöiden yhteisölisyydestä. Lämmin kiitos Arille ja Per-Erikille!

Eilen järjestimme hellepäivän tortillakestit. Söimme kaiken kylmänä ja kylläpä maistui! Jauhelihankin olin paistanut jo edellisenä päivänä eikä sitäkään lämmitetty. Lapsille tarjolla lihatäytteeksi oli kylmiä nakkeja ja halukaiden lätyt voideltiin cheddarjuustokastikkeen sijaan ketsupilla. Taustamusiikkina festeillämme soi DJ Yarin pikkusiskoni häihin tekemä biisilista josta myös ruotsalaiset kanssaveneilijät pääsivät nauttimaan. Aterialta jääneen mausteisen jauhelihan pyöräytin lopun cheddarkastikkeen ja ranskankerman kanssa dipiksi jota nachojen kera yöpalana nautimme.

Ja kun tuoretavaraa vielä kaapeista rastapaprikan ja virtuoosin verran löytyi niin tänään syötiin sitten tämmönen pasta.

Båtskärnesin Chorizopasta

Pastaa
Chorizoa
1 punainen paprika
1 vihreä paprika
2-3 valkosipulinkynttä
2 uutta sipulia varsineen
Purkki chili & paprika virtuoosia (maustettu ruoanlaittofraiche)
Mustapippuria, paprikaa, oreganoa

Piliko kaikki paitsi pasta. Pistä pasta tulille. Heitä pannulle chorizot. Kun rasva alakaa tiristä pannulle niin heitä sekkaan paprikat pehemeneen. Jonku minuutin päästä valakolööki. Kato ettei oo liian kuuma ettei systeemit käryä. Sitten sipulit. Pari minuuttia. Minimilämmölle ja about purkillinen virtuoosia joukkoon. Mausta mustapippurilla ja paprikalla. Nosta kypsä pasta tarjoiluastiaan ja raasta päälle parmesaania. Sitten soosi ja soosin päälle oreganoa. Valamis!

Osu ja uppos! Ajattelin ensin laittaa mukkaan myös tuoretta chiliä, mutta en sitä ruokakaapista löytänyt. Turhaan etsin – ihan hikipäissään tätäkin syötiin. Kiitos Espanjasta tuliaisiksi saadusta makkarasta! ”Kyllä syödessä pitää hiki tulla”, tuumasi kipparikin.