Keskiviikko 11.7.2018 Kallaxön, Luleå – Ettans, Luleå – Likskär, Luleå (17 mpk) • reitti kartalla

Keräsimme tavarat kasaan aamutuimaan. Oli käytetty kumpparia ja kalastettu. Kuivat pyykit piti koota.

Miehistö viihtyi matkalla kannen alla. Eipä kannellakaan mitään kummoista tapahtunut. Tuulta ei ollut. Koneistusta.

Ajoimme Tjuvholmsundetista. Muutama lapsi ui melkein väylälle.

Jäänmurtajat Ymer, Atle ja Frej ovat kiinnittyneenä Ettans Båthamnin viereen. Ne ovat itseasiassa rannalta päin katsellessa melko hallitseva osa maisemaa.

Tankkasimme polttoainetta ja vettä. Kaupungilta kävimme pikaisesti noutamassa vähän ruokaa ja juomaa.

Luleån kesäkadulla tapahtuu paljon. Siellä esimerkiksi raikasta vettä tarjolla. Maistui hyvälle helteisenä päivänä.

Lemmikkejäkään ei ole kuumana päivänä unohdettu.

Kauppareissun jälkeen moottoroimme Likskäriin.

Chef Lotinan fuusiopentteri tarjoili päivälliseksi herkullisia kebab-tacoveneitä.

Likskärin pursimajalla eräs lippu askarruttaa minua kovasti. Paikalla ei ollut ketään, joka osaisi kertoa. Minkä seuran tai yhteisön ne ovat? Miten ne ovat pursimajan seinälle päätyneet?

Venenaapurimme S/Y Exit oli yhtä aikaa kanssamme Likskärissä 6.7.2018.

Arto otti satamasta hienoja kuvia.

Tiistai 10.7.2018 Kallaxön, Luleå

Edellispäivänä saapuneet tutut lähtivät aamulla jatkamaan matkaa.

Satamaan oli saapunut myös suomalainen moottorivene, jossa oli lapsia. Meidän miehistömme oli siis saanut seuraa.

Aamiaispöydässä miehistö äänesti, lähdetäänkö tänään jatkamaan matkaa, vai viivytäänkö vielä Neptunella. Tulos oli 2 x jäädään, 1 x ihan sama. Päällystö äänesti tyhjää. Päätimme pysyä paikoillaan. Oli kiva, kun ei ollut kiire mihinkään ja oli mahdollisuus tehdä juuri siten kuin parhaalta tuntuu.

Idan kanssa kävimme noutamassa läheisellä pikkuluodolla olleen geokätkön. Hiukan jännitti, sillä luodolla oli tosin paljon lintuja. Jos siellä olisi pesiviä, niin saisimme tylyn kohtelun. Linnut kuitenkin lähtivät meidän lähestyessä. Jätöksiä kivillä oli hirveät määrät.

Laiturien vieressä oli nähty uimassa lohia. Illan mittaan lapset innostuivat kalastamaan – ja osa aikuisistakin. Ylös nousi kuitenkin lähinnä ahvenia ja seipiä. Naapuriveneen poika nosti komean kokoisen säynävän.

Maanantai 9.7.2018 Kallaxön, Luleå

Aamu valkeni pilvettömänä. Heräsin itsekseni ja keittelin aamukahvit ennen muiden heräämistä. Kylläpä olikin lämmin jo heti aamusta! Kaitsun herättyä lähdimme kahdestaan testaamaan kumpparia. Oli minulle ensimmäinen kerta. Vähän jänskätti, mutta hyvin selvisin.

Kumppariajelun jälkeen päätimme Kaitsun kanssa pestä paljun. Vesi ei ollut edellisenä iltana vaikuttanut kovinkaan puhtaalta ja tarkoitus olisi tänään nauttia paljusta oikein urakalla. Hommiin siis! Saunan pukuhuoneen hyllyltä löysimme juuriharjan ja pesuainetta. Vesi pois, hiekat pois, useita huuhteluita ja koko komeuden kuuraaminen harjan kanssa. Priimaahan se taas pukkas ja urakan jälkeen palju oli kuin uusi. Vesi ja tulet. Pian lilluttaisiin.

Paljuveden lämpenemistä odotellessa paistoimme kodassa makkaraa ja edellisenä iltana Kain nostamat ahvenet. Että itsekalastettu, tuore kala osaakin olla hyvää!

Loppupäivä ja ilta pyhitettiin saunomiselle, uimiselle, paljuilulle ja vesiaktiviteeteille.

Välillä lapset kävivät syömässä heidän tämän kesän suosikkia, Mamas pulver köt pannaa.

Helle helli meitä vielä myöhään  illasta. Tällaisista lomapäivistä sitä talvella unelmoi. Tuntee todella olevansa lomalla.

Sunnuntai 8.7.2018 Ettans, Luleå – Kallaxön, Luleå (10mpk) • reitti kartalla

Istahdimme aamulla tuttujen suomalaisten kanssa ja jaoimme tietoa hyvistä kohteista Luleån saaristossa.

Kristiinan kanssa noudimme kaupasta vähän tuoretta muonaa ja täytimme vesitankin.

Chef Lotina kattoi miehistölle riisipuuroannokset salonkiin ja lähdimme saman tien liikkeelle. Itse aamukahvittelimme vasta matkalla.

Vieressä suhaili kovaa vauhtia foilien päällä keikkuva menopeli.

Moottoroimme kapeasta suntista. Vieressä oli uimaranta.

Lyhyen matkan päässä oli miehistömme suosikkipaikka, Båtklubb Neptunin tukikohta. Olemmne käyneet Neptunilla useamman kerran. Jo ensimmäinen kerta oli menestys.

Lapset ryntäsivät saman tien uimaan ja suppailemaan.

Seuraavaksi vuorossa oli pingis.

Yritin etsiä seiniltä siellä vielä jokunen vuosi sitten ollutta taulua, jonka tutut oululaiset veneilijät olivat lahjoittaneet 50-vuotislahjaksi. Vielä muutama vuosi sitten se oli paikallaan, mutta nyt sitä ei näkynyt. En kehdannut kysellä taulun perään.