Merelle lähtö meinasi perjantaina lykkääntyä yllättäen. Kristiina oli juuri lähdössä töistä, kun jäi ansaan kerrosten välille pysähtyneeseen hissiin. Onneksi vankeus jäi lyhyeksi ja pääsimme lähtemään merelle lähes suunnitellussa aikataulussa klo 15:30.

Tähän aikaan vuodesta pitää liikkeelle lähteä ajoissa, jos ei halua purjehtia pimeässä. Matka suosikkikohteeseemme Iin Röyttään kestää noin neljä tuntia. Aurinko laski klo 20:23.

Tuuli oli perjantaina NWW 5 – 6 m/s eli aivan mainio purjehdittava. Kellonmerellä tuuli oli meille pystyvastainen, joten siellä ajoimme koneella. Muu osa matkasta taitettiin ison ja genoan avulla reilut kuuden solmun vauhdilla.

Ida ja Emil touhuilivat sisällä lähes koko matkan. Tai siis siihen asti että tipahtivat. Emil oli tosi väsynyt, mikä saattoi johtua edellispäivän onnettomuudesta. Ilmeisesti ampiainen pisti häntä silmäkulmaan ja silmä muurautui kiinni. Iho oli edelleen aivan tulikuuma. Sattui siinäkin mielessä ikävään saumaan, että Emilillä oli perjantaina ekaluokan koulukuvaus.

Otto ei lähtenyt mukaan ollenkaan vaan meni viikonlopuksi mummolaan, jotta pääsee osallistumaan lauantaina pelattavaan jalkapalloturnaukseen.

Ehdimme Röyttään mukavasti valoisan aikaan. Purjeveneitä oli laitureissa jo ainakin puolenkymmentä, moottoriveneitä vain muutama. Lisää veneitä lipui satamaan vielä pimeän tultuakin. Hyvä, että ehdimme tulla ajoissa, sillä pimeä syksyisellä merellä on totisesti pimeä.

Iltapalaksi chef Lotina laittoi tortellineja sienisalaatin ja kylmäsavuporon kera.