Su 2.7.2017 WSF, Vaasa – Trysunda (SWE) (81 mpk) • reitti kartalla

”Tänään on hyvä päivä” tai ”tästä mennään yli että heilahtaa” olivat mielessä vielä aamulla edellisiltana tehtyjen sääennusteiden perusteella.

Nostin purjeet Israelsgrundin kupeessa ja hyvin lähti vetämään. Aamulla oli niin kiire saada vene irti, etten ehtinyt nostaa Ruotsin kohteliaisuuslippua. Siirsin nyt Töre Båtklubbenin viirin vasempaan saalinkiin ja nostin svenska flaggun oikeaan.

Yli oli menossa myös Wasaline, jota väistimme väylältä sivuun.

Tuuli keveni ja vaihdoin keulalle genaakkerin. Ei kuitenkaan mennyt kauan ennen kuin vauhti laski alle neljän solmun. Kärvistelimme tovin, mutta totesimme, että matka ei taitu.

Emil kävi välillä syömässä perunalastuja ja viihdyttämässä muita vitseillä. Yksi vitseistä oli klassikko, joka perustu vanhaan espanjalaiseen radiosketsiin.

Melkoisen matkan jouduimme moottoroimaan, kun tuulta ei yksinkertaisesti ollut, vaikka johtavat ennustajat olivat sitä luvanneet. Ja se vähäinenkin oli niin vastaista, että sen hyödyntäminen ei olisi mahdollistanut tavoitellut kurssin pitämistä. Tuulen suunnastakin ennustajat olivat olleet eri mieltä. Siinä mielessä ei ihan onnistunut päivä.

Rönnskärin mutkissa veneitä tuli useampikin vastaan.

Ruotsin rannikolla tuuli virisi etelästä ja ajoimme uudelleen genaakkerilla.

Illansuussa laivueemme saapui Trysundaan, jota kutsutaan myös Korkean rannikon helmeksi. Otimme porukalla landarit laiturilla ja nautimme hienoista maisemista.

Lapset olivat jaksaneet todella hienosti koko päivän. Ei kuulunut valitusta pitkästä päivämatkasta tai nettiyhteyden puutteesta. Perillä datailtiin sitten urakalla.

Chef Lotinan pentteri tarjoili iltapalaksi vielä pastaa. Hyvin maistui vaikka pitkin päivää oli tullut syötyä vaikka mitä.