Sunnuntaina Röytän altaassa oli valtava parvi pientä kalaa. Mamarosan ja Saran miehistöt pyysivät niitä pilkkien, uistinten ja taikinapallojen voimalla. Soppakaloja ei kuitenkaan noussut.
Kun aloimme tehdä lähtöä, huomasimme hyvin epätavallisen tilanteen. Emil oli saaressa leikkimässä, oli ollut jo tovin. Otto ja Ida sen sijaan olivat asettuneet elokuvien ja pelien pariin veneeseen. Yleensä asia on täysin päinvastoin. Pikkunörtti-Emiliä nimittäin pitää joskus jopa patistaa veneestä ihmisten ilmoille.
Edelisen päivän rivakka tuuli oli tiessään. Aurinko paistoi komeasti ja tuuli oli W 2-3 m/s. Tiedossa oli siis moottorilla ajoa, sillä noin heikko tuuli ei Mamarosaa liikuta. Chef Lotina hääräili pentterissä ja valmisti matkalla nachopaistoksen. Edellisen illan meksikolaisherkkuttelusta jäi nimittäin melko paljon ruokaa yli.
Hopreenin kupeessa ajoimme genaakkerilla seelaavan S/Y Saran ohi. Heille tuuli riitti purjehtimiseen.