Torstai 19.7.2018 Likskär, Luleå – Ettans, Luleå – Kallaxön, Luleå (17 mpk) • reitti kartalla

Soitimme aamupäivällä onnittelupuhelun Ouluun. Papalla oli merkkipäivä. Sää Oulussa oli vielä tukalampi kuin Luleåssa – jos mahdollista.

Moottoroimme Luleån lahtea Ettansille. Vastaan tuli tuttu alus – S/Y Mystery – joka on useana vuotena telakoitu Mamarosan viereen Oulun veneilykeskuksessa.

Kävimme nopeasti bunkraamassa ja tankkaamassa. Tai olisimme käyneet, mutta joku oli jättänyt moottoriveneensä polttoainelaituriin ja lähtenyt kauppaan asioille. Veneitä odotti jonossa pitkään. Ostoksilta saavuttuaan sai veneilijä kuulla kunniansa.

Illaksi ajelimme jälleen Kallaxöniin. Purjehdimme koko matkan, myös kapean Tjuvholsundetinm, jossa tuuli meinasi loppua kesken. Alle yhden solmun vauhdissa lapsia ui veneen rinnalla.

Kallaxöhön vievä väylä kulkee aivan lentokentän vierestä. Norwegianin kone pääsi hiukan yllättämään metelillä ja nousi kentältä juuri kun olimme ohittaneet kiitoradan pään.

Laskimme keula-ankkurin ja tälläsimme perän Neptunen laituriin. satamassa oli veneitä Nikkalasta ja Kemistä.

Saunoimme rajaseudun väen kanssa. Miehistö nautiskeli lämpimässä paljussa.

Istahdimme illalla vielä terassille. Aikeena oli kirjoittaa muutama artikkeli blogiin. Kirjoittaminen kuitenkin jäi, kun nikkalalaiset ja kemiläiset liittyivät seuraan. Heillä oli vieläpä mukana pari mutakakkua. Meidän miehistöä ei tarvinnut hirveästi paikalle houkutella.

Keskiviikko 18.7.2018 Likskär

M/S Miia lähti jatkamaan matkaa pohjoiseen. Me jäimme edelleen Likskäriin nautiskelemaan kiireettömästi.

Miehistömme jatkoi edelleen samoja aktiviteetteja, uimista ja eportia. Väliin tietenkin jäätelöä.

Likskärin satama ja sitä myöten sauna on ollut kovassa suosiossa viime päivinä. Onnistuimme kuitenkin varaamaan oman saunavuoron.

Huomasin, että Crocsien käyttö hellekenkinä on jättänyt jälkensä.

Joskus saa bunkrattua kunnon lihapalan käristetettäväksi nuotiolla. Sen kumppanina toimii nää potut. Tai toimii nää minkä vaan kanssa. Ja pelekästäänki.

Kilo keitettyjä pottuja
Purkki ranskankermaa
Runsaasti parmesaaniraastetta
Mustapippuria myllystä

Keitä potut pienittyinä suolaveesä. Jäähytä. Siirrä pellille. Sekota mukkaan purkki ranskankermaa ja parmesaaniraastetta. Ripottele loppu raaste päälle. Käännä uuni täysille ja heitä pelti sekkaan. Seuraa tilannetta. Ku alakaa saamaan väriä niin on valamista. Rouhase mustapippurit pintaan. Son siinä.

Tiistai 17.7.2018 Likskär

Aamu ei tuonut muutosta vallitsevaan säätilaan. Paahdetta, paahdetta ja paahdetta. Ja pilvetön taivas – kuinkas muutenkaan. Heinäkuu 2018 on ollut varsin poikkeuksellinen säiden suhteen.

Kai pääsi vanhana meripelastajana hikoilemaan kiireisen tehtävän pariin, kun satamaan saapuneen moottoriveneen moottori sammui keskelle allasta ja tuuli alkoi painaa sitä uhkaavasti päin muita veneitä. Kaitsu kävi hinaamassa veneen kumpparilla laituiin. Kipparina oli nuori suomalainen nainen  ja hänellä gasteina kaksi lasta joista nuorempi vasta 2-vuotias. Rohkelikon hattu jaettaisiin tuolle naiselle Tylypahkassa.

M/S Miian Heikki ja Kaitsu lähtivät käyttämään veneiden lapsistoa Klubbvikenillä. On uskomatonta kuinka lapsissa riittää virtaa, vaikka itsestä tuntuu, että sulaa paikalleenkin tekemättä yhtään mitään.

Laiturissa oli useita tuttuja veneineen – niin kotimaasta kuin täältäkin. Ja niinhän me saimme kunnon illanvieton kasaan. Det var jättekiva.

Yö saapui jälleen kauniina, usvan noustessa helteisen päivän päälle.

Maanantai 16.7.2018 Ettans, Luleå – Likskär, Luleå (7 mpk) • reitti kartalla

Mahtava juhlapäivä alkoi syntymäpäivälaululla Emilille. Sitten nostimme juhlaliput, haimme Emilin toivoman mutakakun Willykseltä ja samalla lisää syntymäpäiväkoristeita veneeseen.

Laituriparlamentissa oli tuttuja. Illalla meidän jälkeen oli saapunut oululainen M/S Miia.

Satamaan tuli aamupäivän aikana lisää suomalaisia.

Torniolainen S/Y Ultima Thule pyöri ympäri satamaa. Miian kipparin Heikin kanssa etsimme heille leveän paikan ja otimme vastaan. Olen nähnyt aluksen ainakin kerran Kemissä. Heidän viitisen vuotta sitten päättyneestä reissusta voi lukea blogista Unelmista totta…

Lapset halusivat uimaan ja Luleån sataman liepeiltä ei löydy uimapaikkaa. Betonilaiturille ei ole laitettu laituritikkaita, joten Ultima Thulen kippari solmi lapsille köysitikkaan.

Edellisen yön aikana Ettansin satamassa oli uponnut vene. Laituriparlamentin mukaan se oli tuotu huoltoon viereiseen veneliikkeeseen. Venettä kävivät taivastelemassa ainakin palokunta, meripelastajat ja rannikkovartiosto. Iltapäivällä vene vuoti polttoaineet satama-altaaseen. Palokunta laittoi veneen ympärille öljyntorjuntapuomin.

Emil sai syntymäpäivän kunniaksi valita ruokapaikan. Valinta oli hampurilaisravintola Max. Söimme niin tuhdit ateriat, että vaivoin jaksoimme hoitaa muut asiat. Kävimme ostamassa hiukan lomavaatteita sekä ruokaa ja juomaa. Pyykkiäkin piti pestä.

Illalla moottoroimme läheiseen Likskäriin. M/S Miia oli mennyt sinne jo ennen meitä.

Ajoimme Heikin kanssa kumiveneellä Klubbvikenille ja marssimme baaritiskille. Tarjoilija ilmoitti, että ravintola on suljettu yhdeksältä. Katsoin kelloa. Se oli tasan yhdeksän – ei kun tarkemmin katsottuna 30 sekuntia yli. Kohteliaasti maanittelimme tarjoilijaa. Viimein hän heltyi myymään meille oluet, mutta muistutti tiukasti, että vain yhdet.