Ti 11.7.2017 Tankar, Kokkola – Konikarvo, Kalajoki (28 mpk) • reitti kartalla

Kristiina olisi halunnut käydä aamulla tutustumassa Tankarin kappeliin, sillä se oli ollut illalla kiinni. Valitettavasti se oli edelleen lukossa. Saariston kirkot ja kappelit ovat yleensä hienoja ja tunnelmallisia paikkoja. Ne ovat olleet kalastajille, luotseille ja muille saaristolaisille tärkeitä ja niistä on pidetty hyvää huolta. Kannattaa käydä tutustumassa, vaikka ei itse olisi erityisen uskonnollinenkaan.

Laivueemme kasvoi edellisenä iltana. S/Y Viluttitanssija päätti jatkaa matkaa kanssamme pohjoisia kotivesiä kohti.

Lähdimme kympiltä liikkeelle. Alkumatkasta meno oli makeaa. Tuuli oli E 4-5 m/s ja saimme ajella isolla ja genaakkerilla.

Huvia kesti vain reilun tunnin. Sen jälkeen tuuli tilttasi ja nopeus laski 3,5 solmun tienoille. Koneistimme loppumatkan.

Matkalla bongasimme Merivoimien kalustoa. Mikähän alus oli kyseessä?

Olisimme mielellämme menneet Maakallaan. Pidimme vielä matkallakin VHF-konferenssin aiheesta. Yölle oli luvassa E 5-6 m/s, jolloin Maakallan satama on suojaton. Emme halunneet ottaa sitä riskiä, että sään ennustajat olisivat tällä kertaa oikeassa.

Ajoimme Konikarvoon. Satama ei ole mikään idylli, mutta se on kuitenkin suojainen. Sähköä ja vettä saa ja rannassa on huoltorakennus ja nuotiokatos.

Jouduimme vähän järjestelemään, että mahduimme laituriin. Kaljaasi Ansiolle piti jättää tilaa. Kyseessähän oli siis sama alus, jolle meidän piti tehdä tilaa Maakallassa reilu viikko sitten.

Chef Lotinan pentteri tarjoili illalliseksi maittavan pasta bolognesen, jonka nautimme pappateltan suojassa. Illalla nimittäin alkoi sataa.

Kalliokiiloille tuli yllättäen käyttöä, kun teimme polttopuita. Nuotiopaikalla ei ollut kirvestä. Täytynee lisätä aluksen perusvarustukseen kirves ja saha. Nuoret paistoivat makkaraa iltapalaksi.

Sääkatsauksen ja karttapalaverin pidimme S/Y Viluttitanssijan puomiteltassa.