Mamarosan telakointi lykkääntyi yllättävän päähänpistomme, lomamatkan vuoksi. Samalla ehti hiukan Oulun säätila vaihtua ja heikentyneet kelit toivat touhuun omat haasteensa.

Purjeet oli kuivateltu huolellisesti syksyn viimeisellä reissulla. Sen jälkeisten ankarien sateiden jälkeen ne olivat kuitenkin jälleen aivan märät. Purin rikauksen ja roudasin purjeet olohuoneeseemme, jossa ne kuivateltiin talvivarastointia varten. Jonkun aikaa oli kotona melkoinen sekasorto.

Loistava telakkamestari Jarkko oli apunamme nostamassa Mamarosaa. Itse nostohan on melko nopea juttu, peseminen sen sijaan ei. Oksaalihapolla vesiraja lähti puhtaaksi, mutta olin unohtanut tänäkin syksynä suojalasit kotiin. Silmät olivat happoroiskeista illalla todella kipeät.

Kun emme saaneet heti venettä peiteltyä, ehti ensilumi sataa veneen kannelle. Ennen ensimmäisiä pakkasia tuli myös kiire saada pakkasnesteet moottoriin.

Lumen sulettua rakensin peitetelineen. Telakoimme jälleen veneen masto pystyssä, joten peitteiden asetteleminen oli vähän työlästä. Nyt kaikki ovat kuitenkin paikallaan ja tuuletuksestakin on huolehdittu.

Mamarosa oli telakka-alueen viimeisiä aluksia, jotka saivat peiton päälleen. Lähes kaikki muut näyttivät olleen valmiita jo aiemmin. Muutenkin satama oli käynyt autioksi ja harmaaksi.