Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2013

Lampaita ja kaksoiskaari

Lauantaita vietettiin Iin Röytässä hienossa säässä. Helleraja taisi mennä rikki. Pikkugastien aamu alkoi onkimalla. Saaliina oli viisi alamittaista ahventa.

20130629_115033Ohjelmaa tarjosivat myös Röytässä ja lähivesillä harjoituksia pitäneet meripelastajat. Lapset seurasivat apuveneen laskua ja muita toimia tarkasti.

Alkuillasta saunoimme Oulun Purjehdusseuran majalla. Löylyt vain olivat tällä kertaa sen verran ärhäkät, että lapset eivät oikein saunassa viihtyneet.

20130629_195924Otto ja Ida kävivät vielä saunan jälkeen tervehtimässä saareen lampaita. Luotsilan edustalle vanhan palokalustovajan viereen on aidattu seitsämälle lampaalle työpaikka. Aluskasvillisuus pysyy hyvin kurissa lampaiden hoitamana.

005Lasten mentyä nukkumaan aikuisten illallisen kruunasi harvinaisen hieno sateenkaari. En muista aiemmin nähneeni yhtäaikaa kokonaista kaarta ja kaksoiskaarta ja vieläpä todella kirkkaana.

Vetouistelua genaakkerilla

Oulun Meripelastajien kalustoa katsastettiin Kiikelissä, kun hain Kristiinan veneellä töistä tänään. Ajanpuutteen vuoksi olen joutunut itse jättämään meripelastusseuran toimintaan osallistumisen vuosia sitten.  Kävin kuitenkin pyörähtämässä p/v Toppilassa, kun näin tuttuja kasvoja siellä. Muutaman viikon päähän suunniteltu Lumijoen Varjakassa käynti sai samalla rohkaisua. Kyseisen sataman tunteva Eki vakuutti, että vettä on 1,6 metriä ja pohja on höttöistä mutaa. Eli että veden ollessa vähäkin koholla satamaan uskaltaisi Mamarosalla mennä.

20130628_192325(0)Kristiinan saavuttua suuntasimme Iin Röyttää kohti. Alkumatkan oli vähän harmaa sää, mutta ihan mukava purjehdustuuli W 5-6 m/s. Seelasimme isolla ja genoalla. Pääsimme myös Sudenväylän tosi tiukalla luovilla yhdellä halssilla. Kropsun tienoilla alkoi tuuli heiketä ja vaihdoimme genoan genaakkeriin. Sillä ratkaisulla päästiin vielä vähän matkaa, ennen kuin purjeet lysähtivät kokonaan. Otolle jonkin aikaa kestänyt muutaman solmun matkavauhti oli tosi mieleinen, kun hän pystyi vetouistelemaan.

20130628_192419Röytässä oli yllättävä vastaanotto. Laiturilla oli köysiä ottamassa vastaan kokenut purjehtijaherrasmies, jonka olen viimeksi tavannut Tankarissa ehkä puolisenkymmentä vuotta sitten vappuna. Olimme tuolloin siirtämässä  Oton kummisedän venettä Helsingistä tänne pohjoisemmaksi. Matkamme oli edennyt niin hyvää tahtia, että ehtisimme matkaan varatussa ajassa suunniteltua pohjoisemmaksi. Niinpä meillä loppuivat merikartat kesken. Tämä herrasmies lainasi meille kartat matkan jatkamista varten. Pääsimme niillä Raaheen. Tai olisimme päässeet ylemmäksikin, mutta jään reuna tuli vastaan. Olihan vasta vappu.

20130628_222132Iltapalaksi chef Lotina laittoi perinteisen suomalaisen keskikesän aterian. Pöytään nousivat juhannukselta koskemattomaksi jääneet sillit boostattuna suutarinlohella. Kylkeen tietenkin uudet perunat sipulivoisulan kera.

Torkut sitloorassa

Sunnuntaina lähdimme Marjaniemestä yhdentoista tienoilla liikkeelle kohti Oulua. Ajoimme sataman aukosta turvallisen matkan päähän nostamaan purjeet. Kauan ei siis koneella ajettu ja ehditty keinua vanhan meren mainingeissa. Se tuntui kuitenkin riittävän, sillä lähtiessä sisälle askareisiinsa jumittuneet pikkugastit alkoivat tuotapikaa ilmoitella huonosta voinnista. Etovan olon ja väsymyksen lisäksi muita oireita ei tullut. Ida ja Emil pistivät pitkälleen sitlooraan ja nukahtivat saman tien. Parin tunnin päiväunien jälkeen ei ollut meritaudista tietoakaan, sen verran tuhtisti upposi välipalaa.

20130623_140601Oikaisimme jälleen melko läheltä Hailuodon pohjoisrantoja. Merikartat eivät kuulemma pidä alueelta aivan paikkaansa. Tienoolla on tapahtunut pohjakosketuksia paikoissa, joissa olisi pitänyt olla riittävästi vettä. Toisaalta ei ole mikään ihme, jos aallokko vähän hiekkapankkeja liikutteleekin.

Purjeilla tultiin suurin osa matkasta, Saapaskarin tienoille asti. Sitten loppui tuuli. Alkumatkasta ajettiin virsikirjalla, myöhemmin laitamyötäisessä ja sivutuulessa. Iso ja genoa kuljettivat  6 – 7 solmun vauhdilla. Välillä saatiin makeita surffejakin.

Kierot lierot

Gastit nauttivat kalastuksesta. Ja viihdympä nykyään itsekin vavan varressa. Innostus kalastukseen puhkesi viime kesänä ja tällä kaudella on jouduttu jopa vähän toppuuttelemaan, kun varsinkin Ottoa on vaikea saada narrauspuuhista punkkaan. Viime kesä mentiin vielä täysin mato-ongella. Välillä ottimatoja ei ollut saatavilla ja allekirjoittanut joutui kaivamaan pentterin ruokakaapeista jos jonkinmoista syöttiä eväkkäille. Myös syöttitaikinaa on paatissa keitelty. Kahvinpuruilla ja ilman. Kerran jos toisenki.

Joulupukki toi Otolle ensimmäisen oman virvelin josta poika on kovin ylpeä. Vieheetkin lentävät jo pääsääntöisesti veteen. Välillä niitä tosin vieläkin irroitellaan milloin mistäkin. Heittopaikka valitaan kuitenkin aina niin, että ainakin suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin. Vieheet ovat tärkeitä ja kyllä siinä tahtoo pojalla tippa linssiin tulla jos otti pohjaan jää. Madoista ei niin väliä. Saatikka taikinasta.

WP_002206

Juhannuspurjehdukselle lähtiessämme en ehtinyt lähteä matoja pihan perältä tonkimaan. Prisman urheiluosastolta ostimme purkin kastematoja. Kyllä. Ostimme kastematoja. Purkissa niitä oli sisällysluettelon mukaan arviolta 50 kappaletta. Ja pitihän niitä heti Hailuodossa päästä testaamaan.

Kalansaaliimme on tähän mennessä koostunut, viime ja tämä kesä mukaanlukien, muutamasta ahvenesta ja tusinasta seipiä. Ei ole haitannut. Hymy on ollut herkässä –kala kuin kala. Jokainen saalis on ikuistettu ennen takaisin veteen kippaamista.

WP_002215

Perjantaina matoja ei juurikaan kulunut. Kalaa kyllä tuli. Pieniä piiikkikaloja nousi melkein joka heitolla ja niitä akvaarion verran ämpäriin kerättiin. Pieni kala nielaisi aina lieron pään ja madon pystyi vetäisemään ehyenä pois kalasta pois ja taas mentiin. Yhdellä ja samalla madolla. Lauantaina oli jälleen kiire laiturille vaikka vettä tuli kuin aisaa. Ja ehkä juuri siksi. Otto oli kuullut että sateella syö. Ei siinä auttanut muu kuin lähteä kaatosateeseen trioa assisteeraamaan. Saalista tuli heti. Särkiä nousi yksi toisensa jälkeen ja minä heiluin kuin heinämies helteellä. Heti kun olin irroittamassa yhdeltä kalaa, toisen odottaessa koukkuunsa matoa, huusi kolmas ”Äiti! Täällä on kala”. Naapuriveneissä katseltiin touhua sateelta suojassa ja naureskeltiin hyväntahtoisesti. Ja kyllähän tuo härdelli itseäkin nauratti.

Kuvassa perjantain piikkikaloja.

WP_002214

Kaiken tohinan keskellä matopurkkimme kansi lensi mereen ja lieroille piti keksiä uusi säilö. Haimme veneestä tyhjän, kevytkantisen, ruokajogurttipurkin ja pistimme madot siihen talteen. Purkki säilöttiin muutaman välisijoituspaikan jälkeen yhteen takabokseista. Sunnuntaina pakatessamme kamppeita huomasin pyykkipussin reunalla luikertelevan kastikkaan. Kansi ei siis täysin pitänytkään. Nostin toista muovipussia lattialta ja näky oli ällöttävä. Lattialla oli kuin vaalenpunainen tippaleipä joka muutti muotoaan matojen luikerrellessa toistensa ympärillä. Heittäydyin prinsessaksi ja huusin kipparin apuun keräämään lierot talteen. Ajatus siitä että purkkia oli säilytetty muutama tunti myös päällystön tiloissa keulapiikissä puistatti.  Ja kieltämättä puistattaa vähän vieläkin. Ei matoja punkkaani kiitos. Oppia ikä kaikki. Ensi kerralla madot suljetaan purkkiin jonka kansi on taatusti tiivis. Ja ehkä sitä taikinalla kalastamistakin voisi taas harkita…

Syökää kalaa!

Minä olen kalaihminen. Olen aina ollut ja tulen aina olemaan. Myös kipparille maistuvat kalaherkut, Idasta puhumattakaan. Jos minun pitäisi valita loppuelämän ravinnokseni joko liha tai kala olisi valinta helppo. Kalaa kiitos. Kävin keskiviikkona hakemassa tuoretta kalaa jotka savustelin takapihan kodassa yötä vasten mukaan juhannusevääksi. Viisi siikaa ja pätkän lohta. Menomatkalla herkuttelimme savulohivoileivillä jotka aateloin mätikastikkeella. Oli hyvää. Sekosin laskuissa montako leipää Idakin söi.

ed8e662e-eb72-4c67-8f20-d8f31203e374

Kävin torstainakin ennen lähtöä hallin kalatiskillä hakemassa tuoreet muikut ilta –tai tässä tapauksessa yöpalaksi, ja pätkän lohta suolautumaan veneen jääkaappiin. Olimme vastaan myöhään illalla perillä Hailuodossa ja kello lähenteli jo puoltayötä kun rauhotuimme kahdestaan ruokailemaan.

Mainiot muikut

Kierittele muikut ruisjauho-suolaseoksessa ja paista pannulla voissa. Koristele sitruunalla ja tillillä ja tarjoile valkosipuliaiolin kera.

e4e94aad-d4c1-4c3f-a703-9e07c4193c17

 

Perjantaina illastimme kahdestaan kaukalossa gastien mentyä nukkumaan. Ruoaksi valmistin savukalasalaatin keskiviikkona savustamistani siioista. Ruoka huuhdeltiin alas kylmällä Rieslingillä ja täytyy myöntää että kokonaisuus oli varsin toimiva. Oman lisänsä onnistuneeseen kokonaisuuteen toi tietysti myös ympäristö, meri ja ilta-aurinko.

juhannus

Kristiinan savusiikasalaatti

Salaattia oman maun mukaan
Uusia perunoita keitettynä
Tuorekurkkua kuutioituna
Uutta punasipulia varsineen marinoituna
Retiisiä ohuiksi kiekoiksi leikattuna
Isoja ja pieniä kapriksia
Sitruunamehua
Tilliä ja ruohosipulia.

Leikkaa uus punasipuli astiaan ja lorota päälle oliiviöljyä, tilkka punaviinietikkaa, suolaa, sokeria ja mustapippuria . Sekota ja jätä ässehtymään. Asettele tarjoiluvadin pohojalle vihiriää salaattia oman maun mukkaan. Päälle keitetyt uuvet potut paloteltuna, kurkkukuutiot, retiisit, pienet kaprikset, savusiika ja marinoidut punasipulit. Asettele koko kommeuen päälle isoja kapriksia, lorota mukkaan puolikkaan sitruunan mehu ja silippua pinnalle tilliä ja jos tahot niin myös ruohosipulia. pari käännöstä pippurimyllystä ja son siinä. Tarjua kylymän Rieslingin kanssa

Vastaanotimme yötöntä yötä aikuisten kesken ystäviemme Mamarosan kyljessä kelluneessa paatissa.  Tarjolla yöpalana oli todella maittavaa lohipiirasta. Reseptiä odotellessa. Yhdistelmä joka koostuu yöttömästä yöstä ja ystävistä saattaa tosin aiheuttaa sen että loppupeleissä tulee nautittua muutakin kuin pakolliset ruokajuomat. Niin kävi myös meille ja aika monelle muulle venekunnalle.  Lauantaina olikin hyvä kutsua ruokavieraita syömään ”Dagen efter”-voileipiä

3db1da69-6280-4a79-bced-373b0591cfea

Dagen efter-voileivät

Ruisleipää
Voita
HK:n sinistä
Myrttisen suolakurkkuja (muut EI käy)
sinappia
sipulia

Kasaa yllämainitussa järjestyksessä. Määrät oman maun mukkaan. Tarjoile kylymän oluen kanssa.

Ihan pelkällä kalalla emme sentään koko juhannusta vetäneet vaan lauantaina paistoin meille Entrecote-pihvit. Laiskuuttani en lähtenyt rantaan nuotiota virittelemään ja paistoin pihvit veneessä teflon pannulla.  Hyvää oli, mutta ei aiheuttanut minkäänmoista ilotulitusta. Tilanne olisi ollut varmasti toinen jos olisin viitsinyt raahautua ne hiilillä grillaamaan. Lupaan skarpata jatkossa.

Pihveille tehty lisäke sen sijaan onnistui loistavasti!

juhannus2

Lämmin lisäke pihivilihalle

Uusia perunoita
Porkkanaa
Retiisiä
Uutta sipulia varsineen
Valkosipulia.
Oliiviöljyä
Timjamia

Piliko kaikki ainekset ja pyöräytä pottuihin ja porkkanoihin öljyä. Kaaja pannulle oliiviöljyä ja heitä mukaan valakosipulit. Sitten potut ja kohta perrään porkkanat. Ku alakaa olla lähes kypsää niin sekkaan retiisit ja vimppana uus sipuli ja timjami. Rouhastaan suolat ja pippurit ja ripotellaan vielä timjamit messiin. Valamis.

Sunnuntaina nautimme matkaeväänä tee-se-itse lohileipiä limegraavatusta lohesta. Resepti on maailman yksinkertasin –vaihetaan vaan sitruunan  tilalle lime. Eli jokkainen tekee niinku ite haluaa graavin ommaan makkuun tehä, mutta vaihtaa sitruunan limeksi. Tai lisää limen,  jos ei normaalisti käytä sitruunaa.

d0cc7da8-d0a5-4104-b325-b2cbac4b1317

Ruokaa tuli hamstrattua reissuun jälleen kerran aivan liikaa. Olin laskenut aikuisillekin kaksi ateriaa jokaiselle päivälle aamiaisen lisäksi, mutta päivän mittaan tuli naposteltua snackejä ja syötyä lasten tähteitä niin että yksi aikuisten ruoka päivää kohti oli riittävästi.  Eipähän tarvitse miettiä mitä ensiviikonloppuna syömme, jos vesille pääsemme. Jääkaappiin jäi sen seitsemän sortin sillit. Niillä mennään