Aihearkisto: Yleinen

Hämäys ja kosto

Ti 8.8.2017 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä (20 mpk) • reitti kartalla

S/Y Mamarosan viikonloppureissut suuntautuvat lähes poikkeuksetta Iin Röyttään. Se on kotisatamastamme noin parikymmentä meripeninkulmaa pohjoiseen.

Täällä Oulun seudulla tuulet käyttäytyvät mielenkiintoisesti. Perjantaina tuulee yleensä pohjoisesta ja sunnuntaina etelästä. Lähes aina on siis vastatuuli. Käsittämätöntä mutta totta. En tiedä, pitäisikö asiasta valittaa Ilmatieteen laitokselle, kuluttaja-asiamiehelle, arkkipiispalle vai EU-tuomioistuimeen.

Tällä kertaa yritin hämätä meren ja sään jumalia. Oli tiistai ja luvassa S 5 m/s. Saisimme siis purjehtia myötätuulessa. Niin luulin.

Lähdimme Emilin ja Idan kanssa liikkeelle iltapäivästä. Kun pääsimme satamasta ulos, tuuli tilttasi kokonaan. Ei onnistunut hämäysliikkeeni.

Sudenväylän ruoppaajan olivat jo lopettaneet päivän työt ja siirtäneet proomun Taskisen rannan edustalle.

Röytässä oli jälleen kemiläisiä veneitä. He olivat käyneet viikonlopun jälkeen mutkan Oulussa ja nyt palailemassa takaisin pohjoiseen.

Miehistö vaati ruokaa. Nyt oli tarjolla Emilille mieluisa ateriaa; napsahtavia nakkeja ja ristikkoperunoita.

Kävin saunomassa kemiläisten kanssa. Seuramme sauna on todella hyvä – se tiedetään laajalti. Löylyväki mietti kovasti, kumpi on Perämeren paras sauna: Oulun Purjehdusseuran sauna Röytässä vai Töre Båtklubbin sauna Gårdsvikenissä. En ryhtynyt inttämään. Tuntuu mukavalta ajatukselta olla kummankin seuran jäsen.

Lauteilla kehuttiin vuolaasti Gårdsvikenin uudistettua satamaa ja sitä, miten aktiivit olivat onnistuneet hankkimaan julkista rahoitusta laajaan remonttiin. Harmittaa, ettemme päässeet sinne tänä syksynä, mutta toivottavasti ensi kaudella onnistuu.

Illalla satoi kaatamalla vettä. Olikohan tämä kosto hämäysyritykselleni?

 

Suunnitellen ja leppoisasti

Su 6.8.2017 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu (20 mpk) • reitti kartalla

Röytän laiturit alkoivat tyhjentyä Elojuhlan jälkeisenä aamuna, kun Mamarosassa vasta syötiin aamiaista. Kävin vielä seuran majalla kirjaamassa käyntimme vieraskirjaan.

Lähtiessä tuuli oli laiturin suuntainen NE 7 m/s. Olimme kiinnittyneenä lähelle rantaa. Lähtö piti suunnitella tarkasti, ettei tuuli pääse painamaan Mamarosaa kiviä vasten. Jouni piteli meitä köydellä tuulen yläpuolella olevasta veneestä sen aikaa, että Kristiina oli irrottanut poijuköyden. Sitten Jouni päästi köyden, Kristiina veti sen sisään, minä löysäsin peräköyden ja laitoin kaasua. Hienosti meni.

Lapset touhuilivat sisällä melkein koko kotimatkan.

Saimme purjehtia idänpuoleisilla tuulilla. Päädyimme ajelemaan vaivattomasti eli pelkällä genoalla. Osalle matkaa se oli aivan riittävä, mutta välillä tuuli kävi melko keveänä. Matkanteko kuitenkin oli leppoisaa ja mukavaa. Maatuulet kun eivät nosta aallokkoa.

 

Kisaa ja tanssia

La 5.8.2017 Iin Röyttä

Aamulla nostimme takilaan juhlaliputuksen Elojuhlan kunniaksi. Yllättäen vain muutamalla muulla aluksella oli liput. Aiempina vuosina niitä on ollut useampia.

Oulusta oli startannut yhdeksältä ELO-race. Maali oli Röytän sataman vieressä. Rivakan tuulen ansiosta veneitä alkoi tulla maaliin jo puolenpäivän jälkeen. Maaliintuloa kerääntyi möljälle seuraamaan runsas yleisö.

Röytän ja Satakarin välistä kulkeva väylä, jossa maali sijaitsi, on kapea. Yksi kisaan osallistuneista veneistä ajoi liikaa väylältä sivuun ja tarttui matalikkoon. Keräsimme satamasta muutaman hengen porukan ja kävimme hinaamassa veneen irti. Satamaan oli juuri saapunut ketterä alumiinivene, joka soveltui touhuun hyvin. Omistaja lähti mielellään avustamaan venettä – pitkän linjan kilpapurjehtija hänkin.

Satama tuli melkoisen täyteen. Joinakin vuosina veneitä on ollut enemmänkin, mutta tärkeämpää tässäkin on laatu kuin määrä.

Illansuussa riemuliiterissä oli arpajaispalkintojen arvonta. Palkintoja oli niin paljon, että tilaisuus kesti pitkään. Meidän arvat eivät voittaneet.

Arvonnan jälkeen riemuliiterissä alkoivat karaoketanssit. Kristiinakin kävi laulamassa ja sai runsaat aplodit. Kaiken kaikkiaan jälleen rehti suomalainen meininki.

Ennen oli ennen

Viikolla kävimme Kristiinan kanssa vierailemassa Idan eli Kirpun partioleirissä Inarissa. Samalla reissulla pyörähdimme Jäämeren rannalla. Kiertelimme Varangin vuonon pohjoisrannan kalastajakyliä. Luonto on karua, mutta kaunista. Pilvet olivat sen verran matalalla, että ajoimme autolla niiden läpi. Vuoreijan saarelle menimme 88 metriä meren pinnan alapuolella käyvää ja 2890 metriä pitkää tunnelia pitkin. Saarelta löytyi eräänlainen maailmanlopun kylä, 8-sakaraiseen tähtimuotoon rakennettu linna sekä noitavainojen uhreja kunnioittava museo. Todella vaikuttava paikka.

Pe 4.8.2017 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä (20 mpk) • reitti kartalla

Ida oli saatu kotiin ja pääsimme pitkästä aikaa täydellä miehistöllä liikkeelle. Valitettavasti tuulta oli kovin vähän ja se vähäinenkin vastaista. Liikkuminen tapahtui siis koneistamalla.

Sudenväylän ruoppaaminen oli aloitettu. Tosin paikan ohittaessamme proomulla lopeteltiin juuri töitä tältä viikolta. Hieno juttu, että väylä saadaan viimeinkin turvallisemmaksi. Minäkin olen siitä joskus kirjoittanut.

Miehistömme pulahti perillä uimaan.

Röytän laiturit tulivat perjantain aikana melko täyteen. Lauantaina olivat nimittäin tiedossa perinteiset Elojuhlat, jotka yleensä vetävät saareen kovasti väkeä. Kemistäkin oli tullut useampi purjevene. Tapasin niiden väkeä seuramme saunalla. Siellä olikin hauska meininki, kun koolla oli vanhan liiton purjehtijoita laajemmalta alueelta. Jutut olivat sitä luokkaa. Ennen olivat olleet reissut hurjia.

Siivoilua kevyessä

Ma 31.7.2017 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu (20 mpk) • reitti kartalla

Heinäkuu oli käynyt loppuun, mutta päivä oli kaunis. Kovista tuulista oli välipäivä aivan niin kuin oli jo viime viikolla pitkissä ennusteissa lupailtu, kun teimme ratkaisuja tämän viikon suhteen.

Moottoroimme kotisatamaan Ouluun. Joku yritti matkalla purjehtiakin, mutta vene ei liikkunut juuri ollenkaan.

Chef Lotinan pentteri tarjoili kulussa kanapastaa. Muuten matka meni pitkälti siivoilun merkeissä.

Vaikka olimme palaamassa kotiin, ajatukset olivat kovasti tulevassa reissussa. Olimme nimittäin lähdössä seuraavana päivänä katsomaan pientä partiolaistamme Inariin ja ehkä käymään vielä vähän pohjoisempanakin.