Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2017

Kaunis on, joo

To 29.6.2017 Maakalla, Kalajoki – Tankar, Kokkola (28 mpk)reitti kartalla

Unta riitti aamulla pitkään. Mitään kiirettä emme olleet aikoneetkaan pitää.

Saksalaiset tekivät lähtöä. He olivat kiinnittäneet poijuköyden melko tyhmästi. Heillä ei ollut minkäänlaista poijuhakaa ja köysi oli vedetty läpi poijunsilmästä ja sitten tehty kiristyvä lenkki. He tulivat pyytämään minua avuksi operaatioon.

Kun heidän vene oli turvallisesti irrotettu, huutelimme vielä puolin ja toisin kiitoksia ja hyvästejä. Olimme Jarin kanssa kovasti ihailleet saksalaispariskunnan purjevenettä. Se oli todella kaunis.

Olin vielä hyvästien jälkeen huutamaisillani: – She is very beautiful.

Viime hetkellä huomasin, että tilanteessa on ilmeinen väärinkäsityksen vaara ja pidin suuni kiinni. Pariskunnan rouva nimittäin oli kannella selvittämässä köysiä kumartuneena ja pyllisti minua kohti.

Jari onnistui pyydystämään kalastajan. Hän oli illalla sopinut, että jos aamulla pyydyksistä löytyy sopivan pieni lohi, hän ostaa sen soppakalaksi.

Hankintamatkalta tullessa Jari sanoi, että meidän täytyy lähteä saman tien. Kalajoelta oli tulossa kuunari, joka tarvitsi koko laiturin käyttöönsä. Olimme huomanneet aluksen lähestyvän, mutta emme arvanneet sen ajavan meitä pois.

Samapa tuo. Olisimme lähteneet tunnin sisällä kuitenkin. Odottelimme vain tuulen kääntymistä. Ida pakkasi reppunsa ja lähti M/S Dooriksen kyytiin.

Ajoin ensimmäiset kymmenen meripeninkulmaa moottorilla. Tuuli oli vastainen ja heikko. Sitten se voimistui ja kääntyi sen verran, että nostin ison ja avasin genoan.

Tuuli kääntyi kohta lisää, mutta heikkeni. Vaihdoin keulalle genaakkerin.

Vaikka tuuli keveni koko ajan, ajoin perille asti purjeilla. Vasta Tankarin ulkopuolella laskin purjeet. Moottoria tarvitsin vain satamamanöövereihin.

Dooriksen pentterissä oli valmistunut mahtava lohisoppa. Nostelimme rannalta pöytäryhmän laiturille ja katoimme siihen päivällisen. Olipa hyvää.

Seuraavaa päivää suunnitellen perehdyimme Jarin kanssa säätilaan ja erityisesti Suomenlahdelle ennustetun myrskyn vaikutuksiin tänne pohjoisemmaksi.

Aleksi ja Ida olivat olleet tutkimassa saarta jo sen verran pitkän tovin, niin lähdimme etsimään heitä. He olivat löytäneet monta jännittävää paikkaa saarelta, eivätkä malttaneet tulla veneelle.

Kävimme vielä yhdessä katsomassa vuonna 1889 rakennettua majakkaa vähän lähempää.

Ida löysi hauskan keinun.

Illalla otimme vielä hyvät löylyt. Unta ei tarvinnut houkutella.

Paratiisi ja itsehallinto

Ke 28.6.2017 Museon laituri, Raahe – Maakalla, Kalajoki  (33 mpk) • reitti kartalla

Heräsin varhain. Keitin kahvit ja annoin Idan nukkua rauhassa.

Ruiskuhuoneella oli henkilökuntaa jo aamusta. Ystävällinen herra neuvoi suihkuhuoneen sijainnin.

Aamulla puhalsi vielä NW 10 m/s. Päätimme odotella, että tuuli hiukan rauhoittuu.

Idan hiusharjaa ei löytynyt mistään. Kävimme kaupungilla kävelyllä ja ostimme samalla uuden. Mielenkiintoista muuten, että marketin harjahyllyssä oli useampi sellainen hiusharja, joissa oli tosi paljon hiuksia. Ihmettelin asiaa hyllyä täyttäneelle myyjälle. Hän poisti harjat hyllystä ja sanoi, että jotkut ihmiset tosiaan tulevat harjailemaan hiuksia markettiin.

Kaupunkireissun jälkeen pidimme kipparikokouksen. Kävimme läpi säätilan ja reittisuunnitelman. Tavoitteena oli Maakalla ja mikäli tuulta ja jaksamista riittäisi, niin ehkä vielä pitemmästikin.

Kokkasin kanapastan, josta tiedän Idan pitävän tosi paljon. Hyvin maistui meille molemmille.

Aleksi pestautui toiseksi puolimatruusiksi. Idan kanssa he näppärästi irrottivat keulaköydet ja keräsivät fendarit kyljiltä.

Kun pääsimme sisäänajoväyliltä pois, nostimme purjeet. Aleksi seurasi tapahtumia mielenkiinnolla.

Tuuli oli NW 6-7 m/s. Mamarosa kulki oikein mukavasti. Hiukan vanha meri keikutti, mutta matka taittui mukavasti.

Matkalla ohitimme paikan nimeltä Paratiisi. Se on suoraan Hanhikiven eli rakenteilla olevan uuden ydinvoimalan edustalla. Sattumaako?

Tuuli alkoi heiketä. Puolimatruusien kanssa totesimme, että rannalla olevan suuren tuulipuiston kaikki propellit ovat pysähtyneet, tuuli loppuu. Kohta propellit ilmeisesti laitettiin uudelleen päälle, sillä tuuli virisi.

Illansuussa saavuimme Maakallaan. Saarella on oikeudellisesti mielenkiintoinen asema. Ruotsin kuningas antoi sille vuonna 1771 itsehallinnon, joka pätee edelleen. Metsähallitus on yrittänyt joskus saada saaren hallintaansa, mutta tuloksetta. Korkein oikeus totesi, että itsehallintolain mukaan päätäntävalta on edelleen kalastajilla. Saari ei myöskään periaatteessa kuulu EU:hun, sillä saari ei ole itse päättänyt liittyä unioniin.

M/S Dooriksen pentteri tarjoili laivueelle päivällisen.

Kävimme tutustumassa saaren kirkkoon ja museolatoon. Saunomaan pääsimme länsirannalla sijaitsevaan kolhoosisaunaan. En ole pitkään aikaan käynyt niin kuumassa saunassa.

Istahdimme hetkeksi nuotiopaikalle muiden veneilijöiden ja kalastajien kanssa. Saksalaisveneen kipparilla oli mukana kitara ja tulkitsi aivan uskomattoman hienosti Eaglesin Hotel Californian.

Vielä ennen nukkumaanmenoa Ida haastoi laivueen pelaamaan Trivial Pursuitia. Peli venähti myöhäiseen, mutta olipa mukavaa.

 

Hietikossa ei suhise

Ti 27.6.2017 Veneilykeskus, Oulu – Museon laituri, Raahe (41 mpk) • reitti kartalla

Tiistaina starttasi kesälomapurjehduksen isä-tytär -osuus. Lähdimme Idan kanssa kahdestaan kohti etelää. Samaa matkaa lähti Haukiputaalta aamulla startannut M/S Dooris, jonka miehistöön kuuluu Idan kaveri Aleksi.

Ida aloitti eväiden syömisen jo Oritkarin sataman kohdalla.

Tuuli oli lähtiessä NW 5 m/s. Koneistimme alkumatkan Saapaskariin asti. Sen jälkeen saimme purjehtia lähes koko matkan Raaheen. Vain Rautakallion kohdalla ajoimme lyhyen pätkän moottorilla.

Ajoimme siis Hailuodon sisäpuolelta, jossa väylän nimellissyvyys on vain 1,8 m. Kovasti pelkäsin, että jossakin kohtaa hiekka suhisee köliin, mutta niin ei käynyt. Kaiku ei näyttänyt missään vaiheessa alle 3 metriä.

Tuuli oli ulompana hiukan voimakkaampi, noin 6 – 8 m/s. Maininki keikutti sen verran, että en alkanut laittamaan meille ruokaa kulussa.

Illansuussa kiinnitimme Museon laituriin Raaheen.

Laituri on vähän huonossa kunnossa ja meidän paikkojen vieressä ei ole sähköpistoketta. Saimme kuitenkin vedettyä sähköt pitkällä kaapelilla.

Ruoka maistui meille kummallekin. Ida käväisi Aleksin kanssa kävelyllä. Minä en jaksanut lähteä mihinkään. Seuraavan päivän reittisuunnittelun jälkeen punkka kutsui väsynyttä.

Sataman huveja ja suihkuja

Juhannuspäivä la 24.6.2017 Iin Röyttä

Vietimme lauantaina satamapäivää.

Lapset olivat liikenteessä koko päivän. He kävivät datailemassa purjehdusseuran majalla. Välillä he kokoontuivat johonkin veneeseen.

Kumppareita pörräsi satama-altaassa ja pyörähtipä joukossa välillä supparikin.

Palolaitoskin vieraili saaressa. Joku seura taisi saunottaa heidät.

Me kävimme Jussin ja Matin kanssa saunomassa purjehdusseuran pursimajalla. Aika monet löylyt tuli otettua, sillä eväätkin loppuivat kesken.

Ilta vierähti mukavasti S/Y Aallottaren ja S/Y Viiverin väen kanssa aivan pikkutunneille asti. Juuri niin mukava päivä kuin juhannuspäivän pitääkin olla.

Su 25.6.2017 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulureitti kartalla

Juhannuksenviettäjät kiiruhtivat pois saaresta heti aamusta. Luvassa oli sadetta ja vähän tuultakin. Me emme kuitenkaan pitäneet kiirettä, sillä emme kuitenkaan olisi ehtineet ennen saderintamaa Ouluun.

Chef Lotina tarjoili tuhdin brunssin. Pöydässä oli kokkelia, erilaisia makkaroita, sieniä ja paahtoleipää. Ja myrttisiä.

Odotimme yhden tumman pilven ylimenon. Se tarjoili suihkuja ja puuskia.

Ajelimme genoalla. Se toi vauhtia mukavat kuusi solmua. Eikä tarvinnut kastella isoa. Tosin Virpiniemen jälkeen tuuli oli niin vastainen, että jatkoimme koneella.

Miehistö vietti lähes koko matkan sisällä. Minä ajelin menemään ja suunnittelin seuraavan päivän bunkrausta.

 

Kalakakkua ja hula hulaa

To 22.6.2017 Veneilykeskus, Oulu

Torstaina oli tarkoitus lähteä Iin Röyttään viettämään juhannusta.

Seurasin säätietoja pitkin päivää. Merellä tuuli koko ajan enemmän kuin oli ennustettu. Keskituuli oli 9 – 10 m/s. Pohjoistuuli tarkoitti myös vastatuulta. Matka Röyttään ei tuntunut enää mielekkäältä. Päätimme lykätä lähdön seuraavalle aamulle. Yöpymispaikaksi harkitsimme Oulunsalon Varjakkaa ja Meritullin vierassatamaa. Lopulta emme kuitenkaan liikahtaneet mihinkään. Vietimme rauhallisen illan oman perheen kesken kotisatamassa. Elokuvia, lautapelejä ja herkkuja.

Juhannusaatto pe 23.6.2017 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttäreitti kartalla

Tuhdin aamiaisen jälkeen lähdimme merelle. Keli oli keventynyt. Tuuli oli enää 4 – 5 m/s, mutta edelleen pohjoisesta. Ajelimme moottorilla yli puolet matkasta, Kropsun tuntumaan. Sitten tuuli kääntyi sen verran luoteelle, että pääsimme lopun matkaa purjeilla. Oli tosi mukava purjehtia edes vähän matkaa.

Juhannuksen menoliikenne oli hiljaista. Vastaan tuli yksi ruotsilainen purjevene ja matkan päästä porhalsi moottorivene – taisi olla M/S Maria matkalla Marjaniemeen.

Otto kiipesi lempipaikalleen, kun pääsimme perille. Minä laitoin sortsit. Saaressa oli tosi lämmin.

Chef Lotina oli tehnyt edellisenä iltana herkullisen voileipäkakun, jota pyysimme S/Y Hanhen väen kanssamme nautiskelemaan. Oli todella hyvää! Kakun reseptin Lotina on julkaissut blogissamme pari vuotta sitten.

Kello 18 nostimme suuren paraatin eli juhlaliput. Useassa muussakin veneessä oli juhlaliputus ja purkkarilaituri näytti todella juhlavalta.

Kristiina ja Ida olivat suunnitelleet osallistuvansa Hulahula Suomi -maailmanennätysyritykseen järjestämällä Röytässä oman tapahtuman. Asia taisi vähän unohtua ja illallisen jälkeen heillä tuli kiire. He ehtivät kuitenkin houkutella tanssijat juuri ajoissa laiturille. Tasan klo 22 Ylen suoran lähetyksen tahdissa tanssi 15 purjehtijaa. Ida toimi esitanssijana. Suorituksen ilmoitimme osaksi maailmanennätysyritystä, johon osallistui suomalaisia ympäri maailman.