– ja suotuisia tuulia purjehduskaudelle 2017!

Olin jo heti äijäreissun jälkeen ottanut purjeet pois. Oli mukava saada ne kuivana purjepusseihin, niin ei tarvinnut levitellä niitä olohuoneeseen edellisvuotiseen tapaan.

Monenlaista tavaraa kuitenkin roudasin kotiin siihen tahtiin, että sitä lojui ympäriinsä monta päivää. Ottaa aikansa, että kaikelle löytyy sopiva säilytyspaikka talveksi

5.10.2016 Veneilykeskus, Oulu

Maston kaato kävi todella kätevästi. Kristiina toimi nosturinkuljettajana ja talkoomiehinä olivat luottokaverini Mika ja venenaapuri Kari. Maston tilalle laitoimme muodikkaasti ämpärin.

8.10.2016 Veneilykeskus, Oulu

Lauantaina veneiden nostoja olivat hoitamassa taitavat telakkamiehet. Toinen hoiti nosturia ja toinen traktoria. Veneitä nousi ripeään tahtiin, mutta silti hommassa ei vaikuttanut olevan kiire eikä ketään hoputettu. Hyvä niin, sillä kiireessä tahtoo tulla vahinkoja.

Telakkasäätiön tarjoaman parivaljakon lisäksi minulla ei tällä kertaa ollut muita apuna.

Levitin suihkepullolla pari kierrosta oksaalihappoa vesirajaan ja pesin painepesurilla levän pois pohjasta. Tuli puhdasta jälkeä. Keväinen pohjanmaalaus näytti onnistuneen hyvin.

Aikaa telakoinnissa meni eniten aluksen saamisessa vaateriin. Jos perä tai keula on ylempänä, sadevettä jää seisomaan helposti johonkin kulmaan. Asetin tunkin vetoaisan alle, kokeilin eri asentoja ja laskin vettä kannelle. Sopiva asento löytyi lopulta.

Haikeaa. Kesästä on vaikea luopua.

24.9.2016 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu • reitti kartalla

Ystäväni Hannu ja hänen poika Pietari lähtivät mukaan syksyn viimeiselle purjehdusreissulle.

Sää oli juurikin sellainen syksyisen harmaa. Mikään väri ei oikein näyttänyt miltään, paitsi ruskassa loistavat saaret.

Lauantaina purjehdimme Oulusta pohjoiseen Iin Röyttään. Kuinkas ollakaan, oli pohjoistuuli. Saimme siis luovia oikein kunnolla, mikä näkyy trackeristakin.

Oli niin hyvä porukka ja meininki päällä, että sitä ei edes vastatuuli latistanut.

Röytässä oli meidän lisäksi kolme muuta purjevenettä. Saunoimme huolellisesti ja paistoimme niin laajan sortimentin erilaisia makkaroita iltapalaksi, ettei muuta unilääkettä enää tarvittu.

25.9.2016 Iin Röyttä – Iin Röyttä • reitti kartalla

Koska lauantaina emme saaneet luovia ihan tarpeeksi, korjasimme tilanteen sunnuntaina.

Kiersimme Satakarin ja Kriistin myötäpäivään. Tikkasimme niiden sisäpuolelta etelään, kunnes pääsimme vähän hölläämään. Slöörillä ulkokautta paistoi vähän aurinkokin ja Mamarosa kulki makeasti. Muutaman tunnin purjehduksen jälkeen palasimme Röyttään.

Kokkasimme niin tanakasti, että pyysimme naapuriveneen Matin auttamaan syömisessä. Vaikka olimmekin äijäporukalla liikkeellä, niin pöydässä oli myös salaattia. Tilanteesta on todisteena kuva, koska ei meitä muuten uskottaisi.

Yhden tähden iltapalan innoittamana purjehdimme vielä uudelleen päivän reitin ja pari muutakin reittiä. Sen verran oli sesonki jo lopullaan, että jossain vaiheessa vaihdoimme lajia. Haikkasimme joissain pohjoisruotsissa muutaman huipun ja laskimme pyyda pöllyten ja naamat virneessä.

26.9.2016 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä • reitti kartalla

Ehkä iltapalassa oli jotain tai öiset urheilusuoritukset vaikuttivat siihen, mutta aamulla väsytti tosi paljon.

Tuhti brunssi täytti mahat. Energiaa ei tällä kertaa tarvittu mihinkään extreme-suorituksiin, sillä keli oli liian kevyt purjehtimiseen. Moottoroimme pitkin sileää vettä.

Reissu oli aivan mahtava, mutta kotisatamaan saapuminen olisi voinut olla mukavampikin kokemus. Jotakin oli taas lirahtanut yhtiön väylään. Vesi oli ruskeaa, haisi karmealle ja höyrysi. Ihan pelkkää lauhdevettä se ei ainakaan ollut. Harmittaa, kun meidän kotivesiä kohdellaan noin.

18.9.2016 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu • reitti kartalla

Röytässä oli vilkas aamu. Edellispäivänä purjehdittu Räntä Race oli tuonut laiturit täyteen. Purjeveneitä oli noin 30 kappaletta ja moottoriveneitä kymmenkunta. Heti aamusta laiturilla kävi kuhina, kun kilpailumiehistöt tekivät lähtöä Oulua kohti.

Potilas Otto oli saanut vähän lisää voimaa nukkumalla, mutta oli edelleen selvästi kipeä. Ida oli viettänyt koko viikonlopun kaverinsa Aleksin veneessä ja muutti takaisin vasta kun olimme lähdössä.

Tavallisesti meidän sunnuntai on Röytässä hidas ja lähdemme kotimatkalle vasta iltapäivällä. Tällä kertaa meillä oli mantereella ohjelmaa jo iltapäivällä ja lähdimme jo aamupäivällä liikkeelle.

Aurinko paistoi ja lämmittikin, mutta tuulta ei ollut nimeksikään. Päivämatka oli siis koneistusta ja oleskelua. Ehkä vähän tylsää, mutta kaunista.

Tämä jäi kauden viimeiseksi perheen yhteiseksi purjehdusreissuksi. Syksyn äijäreissu oli kuitenkin vielä tekemättä.

17.9.2016 Iin Röyttä

Mantereella oli ollut yöllä pakkasta. Röytässä lämpötila oli pysynyt plussan puolella. Vesi lämmittää.

Lauantaina laiturilla oli vilskettä aamusta lähtien. Useampi kippari pyöri kahvimuki kourassa jakamassa viisautta. Aiheet liikkuivat ikisuosikista säästä ajankohtaiseen veneen talvisäilytykseen. Tuuleton sää huoletti laituriparlamenttia, sillä syksyn viimeinen purjehduskisa Räntä Race oli juuri alkamassa. Lähtö oli Oulussa ja maali Röytässä.

Mielenkiintoinen juttu oli laiturille tuotu tieto, että Sudenväylää alettaisiin viimeinkin ruoppaamaan. Pienen penkomisen tuloksena tieto vahvistui. Liikennevirasto hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa kunnossapitoruoppaukselle. Lupahakemusta koskeva kuulutus löytyy Aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelusta: Virpiniemi-Toppila väylän kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen merialueelle, Oulu

Sudenväylä on auttamattomasti mataloitunut. Mamarosankin köli suhahti väylässä hiekkaan perjantaina Röyttään tullessa. Olen joskus kirjoittanut sen ruoppauksen tarpeesta.

Yhteen laiturin veneistä tarvittiin dieseliä. Polttoaine ei suinkaan ollut loppu. Pienen erehdyksen vuoksi se oli kuitenkin sen verran vähissä, ettei lämmityslaitteelle riittänyt. Mamarosasta löytyi avuksi varakanisterillinen.

Sukulaismies Matti ja hänen poika Topi saapuivat S/Y Aallottarella. Otto ja Emil saivat kaverin.

Uimaportaat nostettiin porukalla talviteloille.

Lämmitimme saunan jo iltapäivällä, jotta ehdimme saunoa ennen kilpailijoiden saapumista. Löylyt olivat todella mainiot.

Räntä Racen veneet saapuivat maaliin kevyessä avotuulessa spinaakkereilla ja genaakkereilla. Satamassa alkoi kova vilske veneiden rantautuessa. Laiturit tulivat täyteen. Nälkäistä väkeä harppoi määrätietoisesti Röytän Messiä kohti, jossa huoltojoukot olivat laittaneet kisaajille lohikeittoa.

S/Y Mamarosan väki nautti illallista aluksessa. Chef Lotinan pentteri tarjoili pihvit ärhäkästi maustettujen perunoiden kera.

Otto oli päivän mittaan hiukan vaisu. Flunssaa pukkasi, sillä illalla hänellä nousi kuume.

Taivas oli liki pilvetön ja odottelimme revontulia. Hiukan ne näyttäytyivätkin, mutta niin komeita ei tullut, että olisi kannattanut valokuvata.

Muutaman tutun veneilijän kanssa istahdimme messiin. Puheenaiheet eivät tällä kertaa vilistäneet menneissä ja tulevissa purjehdusreissuissa. Enemmänkin purkautui huoli alueemme veneilykohteista. Saadaanko Röytän satama ensi kesänä kuntoon? Entä Martinniemen ja Varjakan satamat?