La 1.7.2017 Mässkär, Pietarsaari – WSF, Vaasa  (42 mpk) • reitti kartalla

Ida ja Aleksi nukkuivat keulapiikissä, kun lähdin liikkeelle. Suunniteltuna oli sen verran pitkä päivämatka, että kannatti lähteä varhain.

Nostin ison ja sillä seuraksi genaakkerin, sillä tuuli oli kevyt E 3 m/s. Aluksi vauhti ei päätä huimannut, mutta riitti matkavauhdiksi. Suurimman osan ajasta genaakkeri oli skuutattu puomilla myötätuulipurjeeksi.

Laitoimme ruokaa kulussa. Miehistö nukkui ja lueskeli, mutta oli myös mukana tähystämässä merimerkkejä ja vahtimassa plotteria ja autopilottia minun työskennellessä kannella.

Tuuli voimistui vähitellen ja Mamarosa sai melkoisen vauhdin. Purjepinta-alaa oli liikaakin, mutta en malttanut ryhtyä vähentämään, kun meno oli niin makeaa.

Lopulta oli pakko vaihtaa genaakkeri pienempään, sillä tuuli oli jo N 7-8 m/s. Mutta kyllä isolla ja genoallakin vielä surffailimme.

Raippaluodon sillassa on reilusti korkeutta. Purjeveneellä sillan alittaminen tuntuu kuitenkin aina jännittävältä, sillä alhaalta päin katsottuna ei pysty sanomaan, kuinka läheltä masto siltaa hipoo.

Sillan jälkeen laskin purjeet ja suuntasin kapealle huvilaväylälle. Sitä pitkin on hiukan lyhempi matka, mutta ennen kaikkea hienommat maisemat.

Vaasassa oli Mamarosan miehistön täydennys. Kristiina, Otto ja Emil saapuivat WSF:n satamaan melkein samalla kellonlyömällä kuin mekin.

S/Y Viluttitanssijakin oli Vaasassa. Oli mukava nähdä ystäviä.

Illalla Mamarosan täytti Lotinan pentterin herkullinen tuoksu; espanjalaisia makkaroita, mustekalarenkaita ja muita herkullisia tapaksia.