Sunnuntain vastaisena yönä ukkosti. Niin teki myös aamulla. Sen jälkeen säätila vaihtui tyvenen kautta rivakaksi länsituuleksi. Johtavat kotimaiset säänennustajat olivat povanneet SW-W 3-6 m/s. Tuuli oli kuitenkin W 6-9 m/s.

Aamua vietetimme hitaasti käynnistyen ja alusta merenkulkuun valmistellen. Röytästä lähdimme sisäväylää pitkin Oulua kohti vasta iltapäivällä. Emil ilmoitti jo alkumatkasta, että hän tulee sitlooraan päiväunille. Otto ja Ida painuivat torkkumaan keulapiikkiin.

Kriisin kupeessa avasimme genoan vajaaksi. Se näytti vievän meitä niin rivakasti eteenpäin, että kone sammutettiin samantien. Vasta lähempänä Kropsua huomasin, että genoa oli ollut liian tiukalla. Kun purje oli esillä vain osittain ja virtauslangat eivät olleen siksi näkyvillä, niin olin säätänyt purjeen väärin. Löysemmällä purjeella vauhti olisi ollut merkittävästi parempi.

Virpiniemen mutkassa S/Y Viluttitanssija ajoi ohitsemme. Virpiniemen nokan kohdalla nostimme ison ja avasimme genoan kokonaan. Kellon merta ajelimme virsikirjalla.

Seurakaverin kanssa purjehdimme kutakuinkin samaa tahtia koko matkan. Patelan edustalla pienensimme genoaa hiukan, kun kallistus alkoi olla melko suuri. Lapsetkin heräilivät yli kahden tunnin päikkäreiltä. Uni tuntuu maistuvan purjeilla liikkuvassa veneessä tosi hyvin.