Buffalo wings ja hyvää seuraa

Ensimmäinen reissu merelle kutistui meillä vuorokauden mittaiseksi, osin siksi että allekirjoittanut saapui työmatkalta vasta puoli vuorokautta ennen lähtöä. Päätimme että itse kauden avaus on jo riittävän iso asia ja ruoka oli sivuroolissa tällä purjehduksella. Ei hifistelyä, vaan perinteistä nuotiomakkaraa ja jotain muuta simppeliä. Mamarosan uunin ja uuden kaasupullon toimivuus haluttiin kuitenkin testata ja tulimme siihen tulokseen, että parhaiten se onnistuu tutulla ruoalla, Buffalo wingseillä, jota olemme valmistaneet veneessä kymmenet kerrat.

Kastikkeita wingsseille, eli siiville, löytyy nykyään kaupasta riippuen jopa kymmentä sorttia. Meillä on testattu Frankit, Petet, Poppamiehet ja kaiken maailman originaalit Ruotsin markettitarjontaa myöten, mutta toimivimmaksi ja helpoimmaksi veneessä on todettu Siipiveikkojen valmiskastike. Tulisuusasteita Siipiveikkojen kastikkeista löytyy useita, joten on helppo löytää itselle sopiva. Soosiin ei myöskään tarvitse sotkea mitään, vaan se on valmista sellaisenaan.



Buffalo Wingssit veneessä

Pyöritä maustamattomat siivet soosissa
Anna ässehtyä joku tovi
Lyö siivet kaasu-uuniin josa hööky on täysillä
Seuraa tilannetta ja poista ku huomaat että alakaa olla kypsää –uunista riippuen 20-40min
Pyöritä siivet vielä soosissa ja anna ässehtyä hetki
Ootellesa pätki selleri, kaaja kermaviili kuppiin ja sotke siihen Aura-juustoa+ ripaus mustapippuria ja hiukan sitrusmehua
Kaaja kuppiin soosikastiketta pöytädipiksi ja tarjua koko kommeus kylymän oluen kera.

Kauden alkuun liittyy aina myös veneilevien ystävien näkeminen pitkän talven jälkeen. Iloisia jälleennäkemisiä pääsemme varmaan kokemaan vielä pitkin kesää, mutta eilen koimme niistä yhden, kun laiturilla meitä vastassa oli seurakaverimme Jari jonka kanssa on aina mukava istahtaa alas ja keskustella niin veneilystä kuin kaikesta muustakin.

Kaitsun ja lasten vierailtua illalla Jarin veneessä , saimme vastavuoroisesti Jarin yömyssylle ja maailmaa parantamaan Mamarosaan. Sen verran kylmäksi veti viellä yöllä että sitloorassa emme tarenneet istua vaan siirryimme suoraan salongin lämpöön kuuntelemaan musiikkia ja keskustelemaan alkavan kauden merenkäyntiin liittyvistä kuvioista ja suunnitelmista. Yöllä myös hämärsi sen verran että sain testattua Ikeasta hankitun aurinkokennolampun toimivuuden. Kyseessä on kevyt muovikupu jonka voi päivällä nostaa kannelle latautumaan ja illalla käyttää tunnelmallisena valonlähteenä. Lamppu toimi loistavasti ja seuraavalla Ikeareissulla hankin varmaan saman sarjan valaisimia lisää syksyä silmälläpitäen.



Vastaa