Mamarosa laskettiin tänään vesille. Homma hoitui mallikkaasti, kun puikoissa oli ammattitaitoinen telakkamestari ja jeesaamassa muutama todella avulias veneilijä.

Purjeveneen, varsinkin Mamarosan kokoisen, laskeminen veteen masto pystyssä Veneilykeskuksen nosturilla on todella tarkkaa puuhaa. Hyvin se kuitenkin meni, kun oltiin tarkkoja ja rauhallisia. Kiipesin vielä nosturin nokkaan ja kävin kiinnittämässä maston huippuun VHF-antennin, tuulimittarin anturin ja Windexin.

Pyörähdimme Kristiinan kanssa Rommakonselällä lyhyellä koeajolla. Olisi todella tehnyt mieli ajella samantien vähän kauemmas, mutta kun ei nyt vaan käy. Huomenna pitää olla töissä.

Haimme autolastillisen purjeita, patjoja, peittoja ja muuta tavaraa talvisäilytyksestä. Kristiina siivosi veneen sisältä ja minä koitin pestä hiukan kantta. Uskomatonta, minkälaisen sotkun linnut ovat kannelle saaneet aikaiseksi niiden muutaman viikon aikana, jotka vene on ollut ilman peitettä. Kun sain kantta hiukan siistittyä, laitoin isopurjeen ja genoan paikalleen ja annoin tuultua niiden hiukan.

Kristiina sai sisätilat upeaan kuntoon, mutta joku viltti olisi kuulemma kiva ja muitakin sisustusjuttuja voisi kuulemma vielä vähän miettiä.