Iin Röyttä 20.8.2016

Aamu Iin Röytässä oli vähän harmaa, mutta pian keli kääntyi varsin komeaksi.

Ida kävi aamupäivällä moikkaamassa. Hänhän oli siis jälleen ollut yötä kaverinsa Aleksin luona. Heistä on tullut aivan erottamattomat. Kaverukset kävivät ajelemassa kumpparilla, askartelivat veneessä, seikkailivat saaressa ja kyläilivät muissa veneissä.

Ida kyseli kenkiänsä. Ei löytynyt omasta veneestä eikä Aleksin luota. Mutta yhdestä veneestä löytyivät. Tavarat ovat neidin jäljiltä välillä melko hukassa.

Puoliltapäivin alkoi pauke. Naapurisaaressa Satakarissa ja Röytän toisessa päässä oli sorsastajia. Iltapäivällä veneitäkin tuli lisää.

Chef Lotinan pentteri tarjoili lounaaksi Green Curry Chicken.

Röytästä löytyy hyvin luonnonantimia. Päivän mittaan moni tuli saaresta tyrnimarja-astian kanssa. Tatteja tuotiin myös risottoon. Me otimme lauantain enemmän laiskottelun ja nautiskelun kannalta.

Emil eleli omassa maailmassaan. Hän kokeili Minecraftiin uusia modeja. Ja Pixelmon oli alkanut kiinnostaa häntä uudelleen Pokémon GOn myötä.

Kävin Oton kanssa potkimassa rantakentällä jalkapalloa. Pari Oton ikätoveria tuli mukaan. Täytyy myöntää, että minun kunto ei kestänyt poikin pelitahtia. Palasin veneelle paita märkänä. Vaihdoin uikkarit ja loikkasin uimalaiturilta sekaan.

Illansuussa saderintama saavutti Röytän. Laitoimme pappateltan sitlooran suojaksi. Tuulen ja sateen suojassa oli tunnelmallista katsella illan muuttumista yöksi ja nauttia kylässä käyneiden ystävien seurasta.

19.8.2016 Iin Röyttä

Sade ropisi kanteen perjantaina aamulla. Käänsin kylkeä.

Tunnin päästä raotin silmiä varovasti uudelleen ja yritin kuunnella. Ropina oli lakannut. Ei kuulunut tietokonepelien ääniä eikä telkkaria. Ei kuulunut riitelyn ääniäkään eikä aamupalavaatimuksia.

– Ainiin, minähän olen veneessä yksin.

Laitoin aamupalaa pöytään ja radion päälle. Suomen Yleisradion mukaan maailmalla ei ollut tapahtunut mitään mainittavaa.

Laiturissa oli kolme muutakin yksinpurjehtijaa. Tai siis Jarihan on moottoriveneilijä, mutta kuitenkin.

Siivosin ja järjestelin venettä. Jarille oli laiturin toisella puolella iskenyt sama vimma. Sieltä kuului pölynimurin ääni.

Kokkasimme Jarin kanssa lounaan yhdessä. Tuloksena olivat varsin maukas kanapasta ja normaalit ruokajuomat.

Iltapäivästä suuntasimme purjehdusseuran majalle saunomaan.

Mamarosaan oli tulossa miehistöä. Muu perheemme oli tulossa Oulusta M/Y Christinan kyydissä.

Idan kaveri Aleksi ehti saapua Röyttään ensin. Hän otti tiheään yhteyksiä Idaan ja raportoi heidän matkan etenemisestä.

Kristiinaa odotellessa mietin, että olisiko kohteliasta soittaa vaimon kovasti tykkäämä kesähitti ”Vesala – Älä tuu droppaa mun tunnelmaa” kun hän saapuu alukselle.

M/Y Christinan lisäksi satamaan tuli paljon muitakin veneitä. Muutamassa oli otettu jo varaslähtö ja ripustettu venetsialaistyyliset värivalot. Meillä kävi vieraita ja mekin kyläilimme naapuriveneissä. Lämmin elokuinen ilta oli todella tunnelmallinen.

18.8.2016 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä • reitti kartalla

Viime viikonloppu meni maissa, kun säät eivät oikein suosineet. Toisaalta, futaajamme Otto pelasi kolmipäiväisessä turnauksessa ja oli mukava päästä koko perheen voimalla kannustamaan.

Tällä viikolla alkoi jo tosissaan tehdä mieli merelle – ja nimenomaan ennen viikonloppua. Yritin löytää miehistöä, mutta kaikilla oli työesteitä. Viikonloppuna kyllä olisi onnistunut. Harmitti tietenkin, mutta viihdyn merellä yksinkin. Ja siinä missä jokainen ihminen tarvitsee välillä aikaa itselleen, niin minulla se on laadukkainta yksinpurjehtiessa.

Tulin torstaina alukselle noin klo 14:50. Yllättäen tuuli oli melko rivakka, mittari huiteli koko ajan yli kympin. Eihän ennustaja tällaista luvannut?

Laittelin paikkoja järjestykseen tunnin verran ja irrotin köydet, kun tuuli näytti vähän rauhoittumisen merkkejä. Mutta eipä se rauhoittunut. Avasin genoan heti kun pääsin laitureiden välistä pois ja sain melko hyvät kyydit jo Rommankonselällä kun puuskat nousivat toiselle kymmenelle.

Maatuulessa oli tosi makea seelata. Oulun edustalla tuulta oli 7-8 m/s ja meno oli liukasta.

Loppumatkasta tuuli moinasi. Katselin ajellessa läppäriltä yhden leffan. Se jäi vähän harmittamaan, että tuli katsottua niin huono elokuva. Olisi pitänyt valita vähän tarkemmin.

Röytän laitureissa oli neljä venettä, tuttuja kaikki. Seurakaverini Jari tuli sovitusti perässä M/S Jolina II:lla. Naapuriseuran lämmin saunakin olisi ollut meille tarjolla, mutta asia unohtui landareita ottaessa ja kuulumisia vaihtaessa. Paistoimme Mamarosassa makoisat chorizot. Ja vaikka äijäruokaa laitettiin, niin salaattina oli muutakin kuin suolakurkkuja. Sitten vaihdoimme alusta ja otimme sundownereiksi kirsikkacabanat. Eipä siihen enää muuta tarvittu.

5.-6.8.2016 Iin Röyttä ja 7.8.2016 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu

Lomapurjehduksemme 2016 viimeinen kohde oli Iin Röyttä – kuten useina aikaisempinakin vuosina.

Vietimme pari rauhallista päivää nauttien hienosta säästä ja ystävien seurasta.

S/Y Viiveri oli myös Röytässä ja Nellistä ja Idasta oli seuraa toisilleen. Tytöt kävivät kumpparireissulla Satakarissa ja Hepoharjussa. Nelli yökyläilikin Mamarosassa.

Idan kaveri Aleksi tuli saareen perjantaina. Kaverukset uivat paljon ja Ida yökyläili Aleksin luona M/S Dooriksessa.

Myös Emil viihtyi Aleksin kanssa. He kävivät seikkailemassa saaressa ja datailemassa veneessä. Bittimaailmassa Emil viihtyy myös ihan itsekseen.

Olimme sopineet jo etukäteen S/Y Hanhen kanssa yhteisestä päivällisestä lauantaille. Asetuimme Röytän Messin eli kesäkeittiön terassille. Keularuoaksi napsimme rapuja ja varsinaiseksi chef Lotinan paellaa, joka todella on mielettömän hyvää. Niin oli tälläkin kertaa.

Sunnuntaina palasimme kotiin. Tuuli oli SW 3-5 m/s. Ajelimme koneella ja lekottelimme. Reissu oli lopussa, mutta se oli kaikin puolin onnistunut. Sää oli ollut pääosin hyvä. Olimme tavanneet paljon ystäviämme ja koko perhe oli saanut nauttia kiireettömästi.

3.8.2016 Uleninranta, Kemi

Se pieni mahdollisuus päästä jatkamaan matkaa ei toteutunut. Tuuli oli S 6-10 m/s ja ukkonen jyrisi pitkin päivää.

Satamapäivä ei itseasiassa harmittanut meitä ollenkaan. Edellisenä päivänä olimme liikkuneet yli 50 meripeninkulmaa, joten lepopäivä tuli ihan tarpeeseen.

Söimme hitaan brunssin ja lojuimme kannen alla pitkälle iltapäivään.

Sadetutka lupasi meille kauppareissun verran kuivaa. Kävimme hakemassa tuoretta leipää ja lihaa. Mukaan tarttui myös pari Pokémonia.

Chef Lotinan pentteri tarjoili illalliseksi lammasta yrttiperunoilla.

4.8.2016 Uleninranta, Kemi – Iin Röyttä

Ukkoset olivat kaikonneet – ainakin enimmät. Aamupäiväksi oli luvattu vielä S 8 m/s ja sitä se olikin. Odottelimme tuulen kevenemistä ja laitoimme rauhassa venettä merenkulkumoodiin.

Gastimme Otto lähti jatkamaan matkaa maata pitkin kun mummu kävi kyläilemässä aamulla. Piti päästä Pokémon-jahtiin.

Juuri kun olimme lähdössä satamasta, sisään ajoi torniolainen S/Y Ultima Thule. Vene teki muutama vuosi sitten varsin hienon perhepurjehduksen, josta voi lukea heidän blogista. Tulijat kyselivät suuntaamme ja varoittelivat Ajoksen edustalla olevan melkoinen maininki. Kyllä, sitä vähän odottelimmekin, sillä siihen nousee etelätuulella melkoinen aallokko. Nyt aallonkorkeus oli noin 1,5 metriä. Itseasiassa odotin aallokon olevan vielä vähän pahempi eli siinä mielessä ihan positiivinen yllätys.

Tiurasta lähestyessä maininki alkoi vähitellen pienentyä ja vähän myöhemmin tilttasi tuulikin – ihan niin kuin oli ennustettu. Sen sijaan etelästä lähestyi melko tumma pilvimassa. Sadetutka kertoi, että päälle nousee hyvää vauhtia reilun Hailuodon kokoinen ukkosrintama. Muuta ei oikeastaan ollut tehtävissä kuin ajaa läpi.

Rintama nosti tuulta ja pyöritti sitä vähän joka suuntaan. Lopulta tuulen voimakkuus jäi kuitenkin reiluun kymppiin ja vettäkään ei tullut kuin loppuvaiheessa hiukan.

Rintaman jälkeen meitä helli loppumatkan kevyt maatuuli josta saimme genoalla hiukan apua moottorillekin.

Kristiina oli aivan täpinöissään kun saavuimme Röyttään. Hän oli jotenkin aivan fiiliksissä siitä, että pääsi pitkän reissun jälkeen lempisaareensa. Olihan tuo kieltämättä tunnelma kohdallaan.

Chef Lotinan pentteri tarjoili vielä iltapalaksi tortellini con carne.

Pimeän tultua satamaan saapui vielä kaksi ruotsalaista moottorivenettä, jotka kävin ottamassa vastaan ja toivottamassa tervetulleeksi.