Lauantai 14.7.2018 Gårdsviken, Kalix

Jo aamusta paukkui helleraja rikki. Lämpöä on kyllä tällä purjehduslomalla riittänyt. Tuulta ei niinkään, mutta kaikkea ei voi saada. Oli odotettujen lättyfestien päivä! Auringon paahtaessa kuumimmillaan hikoili vapaaehtoisten seuralaisten porukka laiturilla muurikkapannun ääressä lättyjä tehtaillen. Taikinaa ja tarpeita oli varattu niin tanakasti, että koko saarelle riitti syötävää – meidän lapset taisivat syödä viisi isoa lättyä per nuppi. Hillolla ja oikealla kermavaahdolla. Että osasikin olla hyvää!

Iltapäivästä vaan nautimme olostamme, kuten kanssaveneilijätkin. Päivän suurin ”draama” koettiin kun yhdestä paatista lensi päivänvarjo mereen tuulen kuljettavaksi. Uimalla varjo palautettin sinne mihin se kuului.

Illasta painelimme Kain kanssa mixbastuun muiden kanssa. Mutterisauna oli ääriään myöten täynnä väkeä. Sosiaalisia tapahtumia ovat nämä länsinaapurin saunaillat. Yksi saunojista oli Tukholmasta ja ensi kertaa näillä vesillä. Varovasti hän kyseli apuja kohteista ja turvallisista reiteistä kuullessaan meidän olevan Oulusta. Saunan päälle kaivettiin heidän merikarttansa esiin ja neuvottiin parhaamme mukaan minne mennä ja minne ehkä ei. Kovasti kiitteli mies ja paikalle myös koiran kanssa saapunut vaimonsa. Oli kiva olla avuksi. He olivat olleet jo kuukauden matkalla eikä kiirettä kotiin ollut. Ehkä mekin vielä joskus…

Unta ei tarvinut houkutella. Gårdsviken on ollut meille rakas paikka jo parinkymmenen vuoden ajan. Täällä on kuin kotonaan.