Arkistot vuoden mukaan: 2017

Ennen oli ennen

Viikolla kävimme Kristiinan kanssa vierailemassa Idan eli Kirpun partioleirissä Inarissa. Samalla reissulla pyörähdimme Jäämeren rannalla. Kiertelimme Varangin vuonon pohjoisrannan kalastajakyliä. Luonto on karua, mutta kaunista. Pilvet olivat sen verran matalalla, että ajoimme autolla niiden läpi. Vuoreijan saarelle menimme 88 metriä meren pinnan alapuolella käyvää ja 2890 metriä pitkää tunnelia pitkin. Saarelta löytyi eräänlainen maailmanlopun kylä, 8-sakaraiseen tähtimuotoon rakennettu linna sekä noitavainojen uhreja kunnioittava museo. Todella vaikuttava paikka.

Pe 4.8.2017 Veneilykeskus, Oulu – Iin Röyttä (20 mpk) • reitti kartalla

Ida oli saatu kotiin ja pääsimme pitkästä aikaa täydellä miehistöllä liikkeelle. Valitettavasti tuulta oli kovin vähän ja se vähäinenkin vastaista. Liikkuminen tapahtui siis koneistamalla.

Sudenväylän ruoppaaminen oli aloitettu. Tosin paikan ohittaessamme proomulla lopeteltiin juuri töitä tältä viikolta. Hieno juttu, että väylä saadaan viimeinkin turvallisemmaksi. Minäkin olen siitä joskus kirjoittanut.

Miehistömme pulahti perillä uimaan.

Röytän laiturit tulivat perjantain aikana melko täyteen. Lauantaina olivat nimittäin tiedossa perinteiset Elojuhlat, jotka yleensä vetävät saareen kovasti väkeä. Kemistäkin oli tullut useampi purjevene. Tapasin niiden väkeä seuramme saunalla. Siellä olikin hauska meininki, kun koolla oli vanhan liiton purjehtijoita laajemmalta alueelta. Jutut olivat sitä luokkaa. Ennen olivat olleet reissut hurjia.

Siivoilua kevyessä

Ma 31.7.2017 Iin Röyttä – Veneilykeskus, Oulu (20 mpk) • reitti kartalla

Heinäkuu oli käynyt loppuun, mutta päivä oli kaunis. Kovista tuulista oli välipäivä aivan niin kuin oli jo viime viikolla pitkissä ennusteissa lupailtu, kun teimme ratkaisuja tämän viikon suhteen.

Moottoroimme kotisatamaan Ouluun. Joku yritti matkalla purjehtiakin, mutta vene ei liikkunut juuri ollenkaan.

Chef Lotinan pentteri tarjoili kulussa kanapastaa. Muuten matka meni pitkälti siivoilun merkeissä.

Vaikka olimme palaamassa kotiin, ajatukset olivat kovasti tulevassa reissussa. Olimme nimittäin lähdössä seuraavana päivänä katsomaan pientä partiolaistamme Inariin ja ehkä käymään vielä vähän pohjoisempanakin.

Parempi sunnuntai

Su 30.7.2017 Iin Röyttä

Oli jotenkin aivan mahtava fiilis, noin niin kuin sunnuntaipäiväksi. Tavallisestihan sunnuntai Röytässä tarkoittaa lähtöä kotiin ja lähes poikkeuksetta myös vastatuulta. Tänä sunnuntaina ei tarvinnut lähteä mihinkään.

Nukuimme pitkään. Kun availimme luukkuja, suurin osa veneistä oli jo lähtenyt. Söimme kiireettömän aamiaisen ja katselimme, kun lisää veneitä lähti.

Kävin Emilin kanssa saaressa kävelyllä.

Emil otti paljon valokuvia miehistöllemme hankittuun kesäkameraan. Otto, Emil ja Ida ovat yhdessä kuvanneet siihen ison kasan videoita ja kuvia kesän reissuilta.

Kävimme pelaamassa aika monta matsia ristinollaa.

Illaksi lämmitimme Perämeren parhaan saunan. Rauhallinen ja hieno päivä. Tosin aika kova ikävä Inarissa leireilevää Idaa.

Talviturkki ja illallisiltamat

La 29.7.2017 Iin Röyttä

Aamu valkeni kauniina ja kaikki kolme poikaa – Aleksi oli meillä yökylässä – kömpivät sitlooraan aamupalalle. Pojat ilahtuivat kuullessaan että myös Topi oli tulossa saareen. Porukalla on aina mukavampaa!

Laiturista lähti Raahen Meripelastajien P/R Niilo Saarinen mukanaan koulutuspurjehduksella olevia nuoria.

Saareen saapui Ruotsin puolelta ylittänyt vene. Sen väki kertoi tuulen olleen ulkona melko rivakka. Hyvä siis että muutimme suunnitelmia Gårdsvikenin suhteen. Ei harmittanut enää yhtään.

Jotain ohjelmaahan sitä on kiva aina olla, joten päätimme järjestää S/Y Viluttitanssijan väen kanssa illallisiltamat kesäkeittiöön. Ensin kuitenkin lämmitimme saunan.

Saunoimme Oulun Merenkävijöiden saunalla ja löylyt olivat niin makoisat, että minäkin uskaltauduin vihdoin heittämän talviturkkini pois! Parempi myöhään tai jotain.

Illallispöydässä oli keulaan tapaksia ja päälle paellaa. Skumppaa ja mansikoitakin oli. Ja musiikkia. Ja tanssia. Paljon naurua. Pojatkin viihtyivät välillä kanssamme, vaikkei heille paella oikein maistunutkaan.

Tapaksena nautimme muun muassa pikkupaprikoita, jotka ovat kotoisin Padrónista Espanjasta. Joku on joskus sanonut että ne ovat kuin venäläinen ruletti lautasella, sillä joka kymmenes paprika on tulinen. Aika paljon olen näitä syönyt enkä yhteenkään tuliseen ole vielä törmännyt. Kenellekään seurueestamme ei nytkään tulista yksilöä kohdalle sattunut. Paprikoita löytää nykyään vihannesosastolta valmiiksi pussitettuna. Kannattaa kokeilla!

Pimientos de padron

Vihreitä pikkupaprikoita
Öljyä
Sormisuolaa

Levitä paprikat pellille ja lorota päälle runsaasti öljyä. Paaha grillivastuksen alla sen aikaa että alkavat saamaan väriä – ei ota kauan. Ripottele päälle runsaasti sormisuolaa. Nauti.

Molemmissa veneissä ollaan etanoiden ystäviä. Viluttitanssijan kaapista löytyi purkki ja pohdimme Liisan kanssa kuinka sen valmistaisimme. Päädyimme kehittämään seuraavanlaisen uunietanareseptin.

Uunietanat

1 purkki etanoita
1 purkki ranskankermaa
½ pala aurajuustoa
valkosipulia
voita

Sekota Aura ja ranskankerma keskenään. Paista etanoita pannussa runsaassa valkosipulivoissa. Kippaa pannusta kaikki uunivuokaan ja kaaja ranskankerma-Auraseos päälle. Paista 200° 10 min ja sen jäläkeen grillivastus täysille ja väri pintaan – ei ota taaskaan kauan. Kylykeen vaaliaa patonkia. Valehtelematta lähes nuolimme lautaset.

Merelle nyt kuitenkin

Pe 28.7.2017 Veneilykeskus, Oulu – Meritullin vierassatama, Oulu – Iin Röyttä (21 mpk) • reitti kartalla

Gårdsvikenin reissu jäi tekemättä, kun ylitysikkunaa ei löytynyt. Mutta ei sään vuoksi kuitenkaan tarvinnut maihin jäädä.

Idä lähti partioleirille Inariin torstaina. Meillä oli siis jälleen miehistössä vajaus.

Ajoimme poikien kanssa perjantaina iltapäivällä Meritullin vierassatamaan. Siellä olikin täyttä. Kävelymatkan ja basson kantaman päässä meneillään oleva Qstock-festivaali oli vetänyt sataman täyteen sekä kevyen että raskaan musiikin ystäviä. Erään tuttavan kausipaikka oli tyhjillään, joten lainasimme sitä. Matruusi Otto toimi neuvokkaasti kansimiehenä.

Tulimme hakemaan kaupungista Kristiinaa töistä, mutta myös noutamaan pojille mieluista ruokaa Mäkkäristä.

Purjehtimaan emme päässeet. Oli melkein plägä – ennen kuin ennustetut kovemmat tuulet alkaisivat.

En jaksanut lähteä saunaan. Sen sijaan pulahdimme Oton kanssa uimaan. Oli mukava päästä raikkaaseen veteen. Päivä oli nimittäin ollut melko kuuma.