Lauantai kovimpaan sesonkiaikaan upean aurinkoisella säällä ei ole helpoin päivä saada laituripaikka Luulajan saariston yhdestä suosituimmasta satamasta.

Chef Lotina kävi vielä nopeasti kaupassa paikkomassa illalla huomatut puutteet. Köydet irtosivat jo yhdeksän jälkeen. Tuulta ei taaskaan ollut eli noin seitsemän meripeninkulman siirtymän teimme moottorin voimin.

Kymmenen jälkeen töijasimme Likskäriin, jossa laiturilla oli vastassa tuttuja kasvoja viime kesältä. Saimme erinomaisen paikan. Ei kestänyt kauan, että klubirakennuksen salkoon nousi Suomen lippu. Kävimme kiittämässä klubimestaria kohteliaasta eleestä.

Miehistö heräsi vasta perillä, jossa aamiaiseksi tarjolla oli Lotinan aamulla ostamaa vastapaistettua mutakakkua.

Tuuli oli virinnyt muutamaa tuntia myöhemmin meitä seuranneelle S/Y Saralle sen verran, että he pääsivät osan matkasta purjeilla. Loppupäivän vietimme tuttuun tapaan yhdessä isolla porukalla.

Likskär on upea hiekkasaari ja juuri sopiva paikka näille keleille. Taisi olla viime vuonnakin hellesää täällä vierailtaessa. Kaunista säätä näyttää olevan tulossa lisää. Forecan ennuste seuraavalle kymmenelle päivälle on melko ykstotinen.

Lapset kävivät tekemässä päivänmittaan monta uimareissua. Otto ja Emppu kävivät useamman kerran myös pelaamassa jalkapalloa.

Samassa laiturissa sattui olemaan Mamarosan sisaralus S/Y Aurora aivan kuten viime vuonnakin.

Ilta vierähti iloisesti klubirakennuksen terassilla. Veneelle palatessa taivastelimme ties monettako kertaa ruotsalaisten grillauskulttuuria. Juuri kukaan ei käytä satamiin rakennettuja nuotiopaikkoja. Sen sijaan liki kaikki tuovat niiden viereen oman grillinsä, grillaavat ruuan ja menevät veneeseen syömään sen.