Varoitus! Tämä on tylsä blogipäivitys ja käsittelee venemoottorin näpräilyä.
15.6.2015
Jotakin moottorin polttoaineensyötölle oli tapahtunut. Mutta mitä suodattimen vaihtaminen voisi aiheuttaa? Paras arvaukseni oli, että pumpun kalvo olisi rikki. En uskonut tukoksiin enkä keksinyt oikein muutakaan.
Tämä iski heikkoon kohtaani. En ymmärrä veneemme moottorista lähellekään niin paljon kuin haluaisin. Siksi luotan isäni osaamiseen ja pyysin hänet avuksi.
Avasin pumpun. Takaiskuventtiilin päällimmäinen prikka oli irti eikä siten voinut toimia. Kalvo vaikutti ehjältä ja sihtikin oli aivan siisti. Kokosin huolellisesti kaiken paikalleen.
Pumppu ei toiminut edelleenkään käsikäytöllä. Yritin puolipuristimen avulla saada ilmaa pois. Sitten starttia. Ei oikein kunnolla edes yrittänyt.
16.6.2015
Avasin polttoainepumpun uudelleen. Se oli jälleen aivan kuiva eli ei se ollut pumpannut mitään. Kaikki näytti olevan oikein. Kokosin jälleen. Ei toiminut.
Minulla ei ollut mitään käsipumppua, jolla olisin voinut testata polttoaineen tuloa letkusta. Olisiko siellä tukos? Joku pumppu, vaikkapa sellainen ison lääkeruiskun tapainen olisi ollut kätevä. En viitsinyt ihan omalla suullani imeä. Kokeilin purkitettua paineilmaa. Kuului selvästi, miten kuplat menivät tankkiin asti. Eli ei ole tukossa. Tai sitten aukesi juuri. Liitin letkut ja kokeilin. Ei toiminut.
Isäni soitti tutulle autonasentajalle ja selitti asian. Mikäli kalvo on kunnossa, piti asentaja todennäköisimpänä ongelmanlähteenä roskaa tai vikaa takaiskuventtiilissä. Hän muuten antoi diagnoosinsa kuulematta, että juuri takaiskuventtiilin prikka oli ollut alun perin irti.
Avasin pumpun jälleen. Puhdistin sen huolellisesi. Sitten testasin kumpaakin takaiskuventtiiliä puhaltamalla. Eivät ne aivan moitteettomasti toimineet. Varsinkin aiemmin levällään ollut päästi virtausta läpi. Sen läppä oli hankautunut reunoista eikä mennyt kunnolla kiinni. Hioin sen varovasti sileäksi. Nyt venttiili toimi ainakin huomattavasti paremmin, mutta ei aivan täydellisesti.
Pumppu kokoon ja testi. Ei toiminut.
Pumppu auki. Sama prikka oli jälleen noussut hiukan paikaltaan. Ja venttiili falskasi.
Meillä oli verrokkina miljoonalaatikosta kaivettu vanha pumppu, joka oli vaihdettu aikoinaan huollon yhteydessä. Tutkimme sen uudelleen huolellisesti. Siinä näkyi iskujälkiä. Ikään kuin pienellä taltalla olisi isketty prikkaan ja sen pesän reunoihin pieniä haittoja. Hmm. Ilmeisesti siinäkään prikka ei ollut pysynyt aikoinaan paikallaan. Iskin nykyiseen pumppuun samanlaisen haitan.
Pumppu kokoon. Käytin käsipumppua oikein varovaisesti siltä varalta, että prikka luiskahtaa jälleen paikaltaan. Ei tullut polttoainetta ilmaruuville.
Ei voi olla totta. Otin suodattimen irti ja kokeilin uudelleen. Hetkinen. Hetkinen. Polttoainetta alkoi tulla. Ruuvasin suodattimen takaisin paikalleen ja jatkoin pumppaamista. Kyllä. Ilmaruuvista alkoi tulla ensin kuplia ja sitten ihan pelkkää polttoainetta.
Startti. Moottori jyrähti käyntiin niin kuin ei mitään vikaa olisi ollutkaan. Ja kävi aivan kauniisti.
Sammutin moottorin välillä ja kokeilin uudestaan. Aivan yhtä hienosti lähti käyntiin.
Vika oli siis korjattu. Vai oliko?
Juhannusaatto 19.6.2015
Olimme suunnitelleet merelle lähtöä koko perheen voimin. Kannoimme kassit veneeseen. Koitin startata. Ei käynnistynyt. Samantapainen oire. Ei yrittänyt kunnolla, aivan niin kuin ei saisi polttoainetta.
Vilkaisin sen verran konehuoneeseen, että pääsin käsiksi ilmaruuviin ja pumppuun. Pumppu ei vaikuttanut tuovan taaskaan polttoainetta suodattimelle.
Teimme nopeasti varasuunnitelman. Kannoimme kassit takaisin autoon ja kurvasimme suvun kesäpaikkaan juhannusta viettämään.
Pitäkää pumppunne!
21.6.2015
Tilasin uuden pumpun. Luvattiin muutamassa päivässä. Ja tulikin. Mutta ei sillä väliä kun olin itse reissussa.
28.6.2015
Sen verran oli jo polttoainepumppu tullut tutuksi, että vaihto kesti noin varttitunnin. Pumppasin ahkerasti ja sain mielestäni ilmat pois. Puolipuristimen avulla niistin vielä viimeiset rippeet.
Startti onnistui ja moottori jyrähti komeasti käyntiin. Annoin käydä tovin. Hiukan olin huomaavinani täristystä. Sammutin ja starttasin kymmenen minuutin kuluttua uudelleen. Tauon jälkeen starttasin kolmannenkin kerran. Samalta tuntui.
Pidin pitemmän tauon. Kävin kotona ja tulin useamman tunnin kuluttua takaisin. Starttasi hyvin, mutta täristi ja kävi epätasaisesti. Matalilla kierroksilla ei pysynyt käynnissä.
Kyllä tuntui vastustavan. Pohdin asiaa illan kotona ja mietin seuraavia toimenpiteitä.
29.6.2015
Tyhjensin vedenerottimen. Vettä oli pieni helmi ja mustaa noen tapaista sakkaa aivan vähän. Ne eivät mielestäni selittäneet oiretta. Puhalsin letkut tankkiin asti tyhjäksi. Ei niissä tuntunut tukoksia olevan.
Letkut kiinni ja pumppaamaan, mutta nyt ei tuntunut kaikki olevan kohdallaan. Pumppu ei tuntunut toimivan kunnolla. Pumppasin tooosi pitkään ja sain vedenerottimen täyteen ja kuplien tulo ilmaruuvistakin lakkasi. Puolipuristinta ja startti. Ei-ei-ei… Ei lähtenyt käyntiin. Mitä ihmettä?
Kokeilin pumppua. Hetkinen! Nyt tuntuma oli ihan erilainen. Pumppu tuntui toimivan.
Aivan! Ilmeisesti akseli oli aiemmin sattunut juuri sellaisen asentoon, että pumpulla ei ollut tilaa toimia käsikäytöllä. Nyt se pumppasi todella hyvin. Ilmaa tuli todella paljon. Pumppasin jälleen pitkään.
Puolipuristinta ja startti. Jes! Moottori kävi kauniisti. Ei merkkiäkään mistään häiriöstä. Starttasin useita kertoja ja annoin käydä pitempään.
Annoin moottorin olla tunnin verran rauhassa ja kokeilin uudelleen. Hienosti kävi edelleen.
Todennäköisesti se edellispäivän oire johtui siitä, että en ollut saanut kaikkea ilmaa pois.
30.6.2015
Palasin testaamaan moottoria jälleen. Lähti heti käyntiin ja kävi kauniisti.
Ongelma alkoi vaikuttaa nujerretulta. Varmuuden vuoksi ajattelin käydä testaamassa moottoria vielä muutamana päivänä.
Vietin melko monta tuntia moottorin parissa selvittäessä ongelmaa. Saman verran aikaa varmaan meni kotona pohdiskellessa.
Helppo ratkaisu olisi ollut tilata ammattimies paikalle. Hänen kulunsa eivät todennäköisesti olisi nousseet kovinkaan korkeiksi. Mutta kun en halunnut helppoa ratkaisua. Moottori on aina ollut purjeveneessä minulle se heikoiten hallitsemani osa-alue. Niinpä halusin nähdä tämän urakan myös opiskeluna. Nyt ymmärrän diesel-moottorin polttoaineen syötöstä nyt huomattavasti aiempaa enemmän.
Kun veneen kanssa tulee jokin ongelma, silloin ei yleensä olla kotisatamassa. Useimmiten ollaan jossain, missä ei ole saatavissa ammattimiestä. Oma apu on paras apu, joskus jopa ainoa apu. Tulee mieleen erään myyjän kommentti, kun olin muutama vuosi sitten ostamassa painevesipumppua käyttövedelle.
– Siis miksi haluat pumpusta räjäytyskuvan?
Kävin täysin saman ruljanssin – niin henkisellä kuin teknisellä tasollakin – läpi paria viikkoa aikaisemmin. Pumpun irrotus-putsaus-testaus-kiinnitys-pettymys-prosessi tuli melkoisen tutuksi, ja se aika mitä tuohon kaikkeen kuluu, varsinkin kun laskee sen ajan mukaan, joka kuluu illalla sängyssä pyörien, pumpun anatomiaa miettiessä – voi morjes!
Mutta tuohan on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin, noin niin kuin jatkoa ajatellen, kun kone joskus laukeaa merellä. Pumppuhan siitä ei enää mene rikki. Se olisi nyt liian helppo korjata 😉
Juurikin näin. Ja sitten kun tunnet veneesi tarpeeksi hyvin, on todennäköisesti jo aika vaihtaa se.
Olen joskus kuullut sellaisen määritelmän, että jos purjehduspäiviä on enemmän kuin huoltopäiviä, niin kausi on onnistunut. Onneksi tämä suhdeluku on meillä todella hyvä. Kop-kop.