Lomaa ei haluaisi millään lopettaa. Alunperin suunnittelimme purjehtivamme tänään kotisatamaan, jotta ennen arjen alkua olisimme viettäneet yhden orientaatiopäivän maalla asumiseen. Kun aamiaisella tuli puheeksi lähtö, Otto ilmoitti tiukasti, että hän ei aio lähteä maihin. Eipä meillä kellään muullakaan oikeasti tehnyt mieli kotiin lähteä. Pidimme S/Y Saran kanssa möten ja päätimme kaikki jäädä vielä saareen.

Myös tänään vietimme yhdessä aikaa S/Y Saran väen kanssa. Kiersimme porukalla luontopolun. Emil pitää metsämansikoista todella paljon eikä pikkumiestä meinannut saada apajilta enää takaisin veneeseen. Naisisto keräsi jälleen sieniä. Tänään löytyi jopa kanttarelleja. Ja muitakin luonnon ihmeitä.

Pikkugastimme kävivät polskimassa, mutta ei tainnut vesi hirveän lämmintä olla.

Välipalaksi herkuttelimme kanttarellitattimuhennoksella täytetyillä ruisnapeilla.

Tänään saunoimme vuorostaan oman seuramme Oulun Purjehdusseuran saunassa. Olipa mukavaa, pitkästä aikaa.

Ida rohkaistui ja päätti käydä kylässä S/Y Viiverissä leikkimässä Nellin kanssa.

Pikkugastiemme tapana on ollut tänä kesänä vuorotellen puhaltaa sumutorveen lipunlaskun aikaan. Tänään oli Idan vuoro. Äänimerkki saa aina vipinää aikaan veneissä, niin tänäänkin. Liput laskivat välittömästi melkein kaikissa laiturin veneissä.

Illallinen valmistui jälleen molemmissa paateissa ja söimme sen yhdessä S/Y Sarassa. Saimme pöydän ääreen mahtumaan yhdeksän henkeä. Ateriaksi oli herkullinen sienipasta tänään kerätyistä rouskuista. Loman loppumista tietenkin harmiteltiin porukalla, mutta samantien päädyttiin synkronoimaan lomia ensi kesäksi ja suunnittelemaan reittejä. Myös lentoja venemessuille katsottiin. Siitä tulee aikuisten reissu.

Huomenna pitää ihan oikeasti palata maihin.

Perjantaille oli luvattu kovaa tuulta ja siksi olimme suunnitelleet sen satamapäiväksi. Tuulta ei kuitenkaan tullut.

Aamu alkoi Iin Röytässä saksalaisella voimannäytöllä. Vieressämme yöpyneen Saksan lipulla varustetun Bavarian lähtö laiturista ei oikein onnistunut. Vene ei tuntunut kääntyvän millään ja tuuli painoi sitä kohti rantakivikkoa. Kippari laittoi koneeseen melkoisesti kierroksia ja touhui alkoi vaikuttaa jo vähän pelottavalta. Vene kääntyi viime hetkellä ja pääsi ehyenä matkaan.

Vietimme päivää yhdessä S/Y Saran miehistön kanssa. Mika kuuluu Oulun Merenkävijöihin ja päädyimme lämmittämään OM:n saunan. Pikkugastit saivat kiuasmakkaraa.

Kristiina, Titta ja Ida kävivät sienestämässä ja chef Lotina loihti löydöksistä aivan erinomaisen risoton.

Kauniiksi perjantai-illaksi Röytässä oli kovin hiljaista. Veneitä tuli verrattain vähän. Laituriparlamentissa oltiin vähän sitä mieltä, että tieto lauantaina järjestettävistä talkoista on levinnyt niin hyvin, että niitä tiedetään vältellä.

Lapset söivät illallisen todella myöhään ja kello lähenteli jo puoltayötä kun rauhoituimme sitlooraan aikuisten illalliselle. Valmistin aiemminkin testattuja pitapizzoja. Tällä kertaa ne sisälsivät punaista ja vihreää pestoa, marinoitua punasipulia, tonnikalaa, pikkutomaatteja ja mozzarellaa. Päälle tsatsiki ja hyvin upposi!

Tsatsikia syödään meillä paljon. Perusresepti on aina sama, mutta fiiliksen mukaan sitä myös tuunaillaan. Joskus käytän limeä, joskus sitruunaa. Joskus enämpi ja joskus vähempi minttua. Saatanpa joskus heittäytyä niinkin hurjaksi että joukkoon eksyy tuoretta chiliä.

Tsatsiki

500g turkkilaista ruokajogurttia
Kurkku kuorittuna
2-3 valkosipulin kynttä
Vahvaa minttua, muutaman oksan lehdet riivittynä ja silputtuna.
Suolaa, sokeria, mustapippuria ja sitrusmehua.

Siirrä jogurtti litran astiaan. Kuori, raasta ja valuta kurkku. Sekota jogurttiin kurkkuraaste, hienonnetut valkosipulinkynnet ja mausteet. Sirrä takasin alkuperäseen astiaan jääkaappiin tekeytymään. Pyyhi leivällä sekotusastia puhtaaksi. Muista nuolla myös lusikka.

Sain torstaina aamupäivällä kyydin Haaparantaan ja ajoin sieltä automme Kemiin. Sepolle kiitokset kyydistä. Ari oli käynyt hakemassa auton Båtskärsnäsistä ja pitänyt siitä hyvää huolta. Ari oli itse töissä, mutta vaimonsa olisi mielellään keittänyt minulle kahvit. Arkana miehenä kieltäydyin kohteliaasti. Enhän minä kaksistaan uskalla vieraan naisen luo kahville jäädä.

Kahden aikoihin lähdimme S/Y Saran kanssa liikkeelle suuntana Iin Röyttä sisäväylää pitkin. Sää oli mitä mainioin purjehdukseen, puolipilvistä, tuuli SSW-SWW 3-5 m/s. Kemistä ulos pääsemiseen menee tovi, mutta sen jälkeen ajelimme pitkään isolla ja genaakkerilla. Tiuraselta vaihdoimme genaakkerin genoaksi. Tuuli oli silloin 6-7 m/s luokkaa ja sivuvastainen. Emme jaksaneet ryhtyä kikkailemaan vaan halusimme päästä helpolla.

Vatungin kohdalla vauhti alkoi hiipumaan alle viiden solmun. Sää oli edelleen erinomainen, mutta olimme lähteneet vasta iltapäivällä liikkeelle ja edettävänä oli noin 40 meripeninkulmaa. Ja onhan meillä kolme pientä gastia, joita ei pidä rasittaa liian pitkillä päivämatkoilla. Loppumatka meni siis konepurjehduksena.

Suosikkipaikkaamme Iin Röyttään tulo tuntui jotenkin vieläkin mukavammalta kuin tavallisesti, melkein kuin kotiin tulisi. Onhan tuolla Perämeren kierroksella tosiaan vierähtänyt jo yli kolme viikkoa.

Chef Lotinan hääräily pentterissä keskeytyi illalla ilmoitukseen kaasun loppumisesta. Viimeinen Primus-järjestelmän pullo on tyhjä. Veneestä löytyy kotimaisen järjestelmän pullo, jonka käyttöön on ollut tarkoitus tässä vaiheessa siirtyä.  Vaihdoin liittimet ja kuinkas ollakaan, liitin ei mahdu pulloon. Todennäköisesti siinä on jokin valmistusvika tjsp. Kyse ei ole kuin millin osista, mutta kun. Pitää perehtyä aamulla asiaan tarkemmin. Toisikohan joku perjantaina Röyttään tuleva tuttu uuden liittimen mukanaan? Vai pärjäisimmeköhän loppureissun ilman?

Miehistö muuten nukkui matkalla sellaisia 3 – 5 tunnin torkkuja. Ei ollut helppo saada heitä yöunille.

Keskiviikoksi oli vielä tiedossa satamapäivä. Olimme sopineet odottavamme S/Y Saraa Kemissä. Luvassa oli sadetta ja mahdollisesti myös ukkosta. Niinpä laitoimme sitlooraan kuomun paikalleen, ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Kuomulla saa mukavasti lisää oleskelutilaa sadepäiväksi.

Sadetta ei onneksi tullut koko päivää. Chef Lotina pääsi täyttämään ruokavarastoja. Minä  käytin lapsia Meripuiston leikkipaikalla.

S/Y Sara saapui jo alkuillasta. Vene ei ehtinyt olla kauan kiinni, kun kippari Mika entisenä kemiläisenä oli järjestänyt pursiseuralta illaksi saunan. Löylyt olivat hyvät ja tulivat oikeaan saumaan.

Illallista nautimme porukalla Mamarosan sitloorassa. Titta paistoi kanaa ja juureksia, chef Lotina toi pöytään grillijuustoa, tsatsikia ja tapaksia. Ilta vierähti loistavassa seurassa pikkutunneille.