Maanantai 2.7.2018 Veneilykeskus, Oulu – Ettans, Luleå (90 mpk) • reitti kartalla

Aloitamme usein kesälomareissun siirtopurjehduksella. Miehistö on vaihdellut äijäporukasta viimevuotiseen isä-tyttö -parivaljakkoon.

Tänä vuonan lähdimme liikkeelle Oton kummisedän ja luottokaverini Kaitsun kanssa. Otto ja Emil lähtivät myös mukaan. Tarkoituksena oli viedä Mamarosa Luleån saaristoon, jonne Kristiina ja Ida tulisivat maata pitkin myöhemmin.

Ajankohtaa ylitykselle olin haarukoinut hyvissä ajoin. Ylitysikkuna löytyi, mutta keli näytti vähän kevyeltä.

Lähdimme liikkeelle vähän puolenyön jälkeen. Ilma oli vähän viileä.

Santosen pohjoispuolella kaksi hirveä ui väylän vieressä. Kahvin voimalla jaksoimme yli suden hetken. Scho-Ka-Kolat unohtuivat kotiin.

Libertan kupeessa oli ankkurissa väyläalus Seili. Liikennettä oli tosi vähän.

Merilounaaksi kokkasimme kanapastaa. Kaima maustoi sen todella hyvin. Sambal garlic on loistavaa ainetta.

Päivällä oli todella lämmin – tai itse asiassa kuuma. Taisin käräyttää nahkani.

Menimme pitkään niin sanottua ruotsalaista konepurjehdusta. Vasta rajan ylityksen jälkeen tuulta oli sen verran, että purjeet yksinään riittivät. Genaakkeri veti hyvin.

Noin kahdeksantoista tunnin ajon jälkeen kiinnitimme Luleån Ettansille.

Vieraslaiturin veneistä suurin osa oli Oulusta ja niistä taas suurin osa samasta laiturista kuin Mamarosa.

Meitä oli kuulemma jo odoteltu. Laituriparlamenteissa oli ilmeisesti vaihdettu tietoa.

Päivällisellä kävimme Oton ja Emilin toivepaikassa Maxissa. Ruokalajina skrovmålia ja sen sellaista. Unta ei tarvinnut kauan houkutella.