13.6.2015 Iin Röyttä
Kun äiti ei ole paikalla, niin lasten ruoka ei ehkä ole kaikkein terveellisintä mahdollista. Söimme Emilin ja Idan kanssa aamiaiseksi vohveleita. Olivat menestys.
Edellisiltana suunnittelimme Jarin kanssa, että yritämme tehdä jotain puhdetöitä tai muuta hyödyllistä. Ihan laiskottelemalla ei lauantaita ollut tarkoitus viettää.
Kävimme purjehdusseuran majalla täyttämässä saunan ja muuripadan puukorit polttopuilla ja laittamassa grillikatokseen tulet ruaanlaittopuuhia suunnittelevan naapuriveneen kokille.
Mamarosaan on ollut tapana vaihtaa polttoainesuodatin aina alkukesästä, yleensä muutaman reissun jälkeen. Tälle kesälle suodatin oli vielä vaihtamatta, joten tuumasta toimeen.
Vaihtamisessa ei kauan kestänyt. Mutta-mutta… Mitä nyt? Siirtopumpun käsikäyttö ei näyttänyt täyttävän uutta suodatinta. Pumppasin ja pumppasin. Ei tullut polttoainetta. Emme olleet koskeneet mihinkään muuhun kuin suodattimeen. Mitä oikein oli tapahtunut?
Otimme suodattimen irti ja kokeilimme. Ei tullut dieseliä. Täytimme suodattimen käsin suoraan varakanisterista. Ei käynnistynyt. Täytimme kierron lääkeruiskulla piripintaan ilmaruuvin kautta. Ei edelleenkään käynnistynyt. Yritimme puolipuristimen avulla puristaa ilmaa pois. Ei apua.
Pähkäilimme hetken aikaa. Päädyimme kahteen vaihtoehtoon. Ensimmäinen oli, että kierrossa on ilmaa ja sen saattaisi saada pois oikein voimakkaalla startilla. Sellaisen saisi aikaan, jos ottaisi myös hupiakuston käyttöön. Ja siihen tarvittaisiin starttikaapeli. Tarvikevarastostani löytyi kyllä sähköjohtoa, mutta ei tarpeeksi järeää tähän tarpeeseen. Toinen ja todennäköisempi vaihtoehto oli, että siirtopumpun kalvo ei kestänyt käsin pumppaamista ja oli repeytynyt.
Otimme aikalisän ja suuntasimme laiturille muodostamaan laituriparlamenttia. Satamaan saapui juuri sopivasti useita meripelastajien aluksia. Kemiläisten P/V Teipparista löytyi kunnon starttikaapelit. Niiden avulla saatiin aikaiseksi tosi voimakas startti, mutta tuloksetta. Jäljelle jäi sitten se vaihtoehto, että pumpun kalvo on rikki.
Päätimme jättää pumpun avaamatta, koska emme voisi tehdä asialle mitään, jos tai kun kalvo osoittautuisi rikkonaiseksi. Meripelastajat lupasivat tarvittaessa auttaa meidät seuraavana päivänä kotisatamaan hinaamalla.
Mieli oli vähän matala, mutta teimme hyvät hampurilaiset ja saunoimme Perämeren parhaassa saunassa.
*huoh*… Otan osaa pa-ongelmiin. Ehkä typerin asia ikinä, varsinkin PURJEveneilyssä.
Näin on. Moottori on kuitenkin purjeveneessäkin tärkeä ja sen toimintaan pitää pystyä luottamaan kaikissa tilanteissa. Muuten ei vesilläolosta tule yhtään mitään.
Päivitysilmoitus: Pakko purjehtia | S/Y Mamarosa
Päivitysilmoitus: Johtoryhmä ja hartiaterapiaa | S/Y Mamarosa